DEZENVOLVIMENTU KOMUNITARIU
KAPÍTULU I
PROBLEMA UTIZASAUN PESKIZA
1.1 Enkuadramentu
Peskiza
Koalia konaba dezenvolvimentu ita bele hatene nu’udar
prosesu ou esforsu ida atu hadi’a buat ne’ebé ladun diak ba diak liu, ou hamosu
buat foun ba vida moris komunidade. Prosesu dezenvolvimentu ne’ebé hatur durante ne’e, seidauk responde
nesessidade komunidade nian, kondisaun akontese tamba fó deit benefisiu ba ema
ka grupu balun deit.
“Kestaun
refere akresenta husi Deputadu, Inacio Moreira hosi Komisaun G, bazeia ba
fiskalizasaun ne’ebé sira halo dala balun Governante sira fó projetu ba sira
nia familia no osan barak mak aloka ba projetu ne’e, maske sira rasik la
direitamente jere kompañia ne’ebé sira iha, maibe fó ba sira nia maun-alin no
sira nia maluk ou kolega grupu (grupu Polítiku) nian hodi jere. Sira tenke liu
dalan ida ne’e hodi evita kontrolu husi Públiku no Sosiadade Sivil sira.
(TimorNewsLine, 12 Outubru 2011)”[1][1].
Timor-Leste nu’udar Nasaun foun,
hahú’u nia Polítika Administrativa Transitória iha Misaun Nações Unidas
(UNTAET) nia okos durante tinan rua ho balun nia laran no ikus mai iha loron 20
fulan Maio tinan 2002, Timor-Leste hetan
soberania total liu husi Polítika Restaurasaun Independensia.
Governu Timor-Leste
atráves husi lei númeru 2/2004 konaba eleisaun Suku, realiza eleisaun faseadas ba membros Konsellu Suku
hamutuk 442 Sukus ne’ebé mak komesa iha Dezembro 2004 no finaliza iha Setembru
2005. Eleisaun Suku ida ne’e mak primeiru eleisaun lokal ne’ebé hala’o iha ita
nia rai depois de eleisaun geral 2001 nomos 2002 ba assembleia konstituante
nomos Presidente da República Respectivamente.
Wainhira Governu deseña lei no
regulamentus básikus hodi estabelese Suku nomos nia orgaun sira, iha altura
ne’eba Governu mos realiza hela estudus espesialijadus konaba divijaun
administrativas iha País nian nomos diferentes modelus konaba deskonsentrasaun
no desentralizasaun administrativa ne’ebé mak sei implementa iha Timor-Leste.
Entretanto, sem prejuízo leis sira ne’ebé mak sei mosu mai husi rezultadu
estudu espesialijadu, ida ne’e importante tebes atu governu iha tempo ida
ne’eba atu lejitima papél ne’ebé mak desempeña ona husi lideransa komunitáriu
nomos estruturas komunitárius sira, atráves husi eleisaun Suku tuir lei no.
2/2004.
Antes de eleisaun Suku 2004, na
realidade, lideransa komunitáriu nomos estruturas komunitárius sira iha ona
papél importante ida hodi organiza komunidades ne’ebé maka tenki rekoñesidu
husi Estadu tamba Estadu mos depende ba sira hodi organiza, nomos mobiliza
komunidade sira iha nível Suku ba dezenvolvimentu sócio-ekonomiku no kultural
Timor-Leste nian.
Governu liu husi Ministério
Administrasaun Estatál e Ordenamentu Território liu husi IV Governu
Konstitusional, Governu kontinua hala’o servisu maka’as hodi kria lei no.
3/2009 defini lideransa komunitáriu sira nu’udar pessoal koletiva atu organiza
partisipasaun sidadaun hodi fó solusaun ba sira nia problema rasik no hala’o
planu programa ne’ebé deside hamutuk ho komunidade. Dekretu lei ne’e mos
hateten katak lideransa lokal Chefe do Suku eleitu husi komunidade liu husi
eleisaun geral ho liverdade no demokrasia.
Depois de hetan direitu hanesan
Chefe do Suku ka lideransa lokal, liu husi eleisaun geral no sei lidera
komunidade iha Suku laran ho durasaun tempu tinan 6 (ne’en). Atu hala’o servisu
ho efektivu no efisensia,
responsabilidade no papél lideransa lokal iha Dekretu Lei no. 3/2009 ne’ebé
hateten mos katak responsabilidade no papél lideransa lokal hanesan tuir mai
ne’e:
1.
Koordena
implementasaun hodi foti desijaun husi Konsellu do Suku no halo koordenasaun ho
membrus Konsellu do Suku sira seluk.
2.
Promove
prosesu konsultasaun no diskusaun ne’ebé kontinua nafatin iha komunidade hotu
konaba planeamentu no ezekusaun ba programa dezenvolvimentu komunitáriu.
3.
Halo
kooperasaun ho administrasaun municipal no reprezentante governu konaba adopta
prosedimentu hotu ba dezenvolvimentu Suku.
4.
Resolve
problema ka konflitu ki’ik ne’ebé mosu entre Aldeia ida ka rua ne’ebé iha Suku.
5.
Promove
no kriasaun atu bele halo prevensaun ba violênsia doméstika.
6.
Iha
inisiativa atu fó apoiu no akompaña vítima violênsia doméstika no tratamentu no
kastigu ba agresor atu nune’e bele halakon kazu ne’e iha komunidade nia le’et.
7.
Husu
intervensaun ba parte seguransa se wainhira mosu konflitu ka violênsia ida
ne’ebé lahetan solusaun iha nível lokal no sai hanesan provokasaun.
8.
Apresenta
ba aprovasaun iha Konsellu do Suku konaba relatóriu finanseiru annual nomos
aktividades dezenvolvimentu nian.
Lider lokal hanesan
Chefe do Suku iha papél hodi dirigi aktividades desenvolvida husi nia
komunidade sira hodi kontribui ba konsolidasaun unidade nasional, produsaun
bens no serbisu ne’ebé mak destinadu ba satisfasaun ba nessesidades básikas
husi vida nomos dezenvolvimentu iha Suku nian. Chefe do Suku nomos nia membros
Konsellu do Suku hetan autorizasaun hodi desempeña iha aktividades iha áreas
sira ne’ebé mak hanesan paz no harmónia social, recenseamentu no registu
populasaun, edukasaun sívika, promosaun ba línguas oficiais, seguransa
alimentar, proteksaun ba meio ambiente, edukasaun, kultura no desportu.
Wainhira exerse sira
nia funsaun iha área ne’ebé mak estabelesidu husi leis no regulamentus, membros
konsellu de Suku sira sempre halo artikulasaun ho administrasaun lokal,
partikularmente ho administrasaun Sub-distritu ne’ebé mak geografikamente besik
liu ba sira. Komu Suku hanesan autoridades komunitárius no laos parte husi
administrasaun Sub-distritu, Governu sempre trata Suku sira hanesan autoridades
komunitárius ne’ebé mak organiza sira nia komunidade hodi halo dezenvolvimentu
iha sira nia Suku laran. Mesmo hanesan ne’e, governu fasilita servisu membrus
Konsellu do Suku sira atraves husi fo insentivus ba membrus sira nomos fo fundu
administrasaun Sukus.
Bazeia ba regulamentu
no dekreitu lei konaba papél lideransa lokal atu exerse nia funsaun hodi
organiza komunidade atu dezeña planu programa ba dezenvolvimentu Suku liu-liu
iha Suku Pairara, realidade ne’ebé iha dezenvolvimentu Suku iha parte balun
ne’ebé fó progreso no parte balun ne’ebé sei sai hanesan difikuldade ba
komunidade, tantu iha dezenvolvimentu fisiku no non fisiku, relasaun ho fatór
ida ne’e Suku Pairara mudansa husi dezenvolvimentu ne’ebé hetan agora dadaun la
ses husi nível edukasaun ne’ebé komunidade no lideransa lokal husi Suku Pairara
mínimu liu, ho nível edukasaun ne’ebé mínimu bele fó impaktu ba planu programa
Suku nian iha dezenvolvimentu Suku. Tamba ne’e atu atinji objetivu husi denzenvolvimentu
lokal iha Suku maka: importante tenki iha partisipasaun komunidade ba programa
dezenvolvimentu lokal Suku, partisipasaun komunidade ne’ebé mensiona atu fó
forsa no motivu ba iha komunidade no lideransa komunitáriu sira oinsa atu iha
kreatividade ba iha dezenvolvimentu Suku.
Efektivu no
efisiensia husi dezenvolvimentu iha Suku importansia liu hare husi papél
lideransa lokal no Konsellu Suku alende mos iha kapasidade servisu, no
konsiênsia komunidade iha Suku Pairara. Papél lideransa lokal hanesan fatór
determinante iha susesu dezenvolvimentu Suku, tamba ne’e importante tebes atu
organiza komunidade no halo planu programa ba dezenvolvimentu Suku liu husi
hasa’e kapasidade no kualidade rekursus humanus iha Suku laran. Suku hanesan
komponenti husi estrutura ne’ebé importante iha guvernasaun laran, tamba
involvimentu husi komunidade ne’ebé ho kapasidade mínimu, maka iha prosesu
dezenvolvimentu iha Suku la lao, alende kapasidade komunidade ne’ebé mínimu
tebes atu fó nia kontribusaun ba iha prosesu dezenvolvimentu Suku, nune’e mos
falta motivasaun atu hasa’e kualidade edukasaun no aumenta kapasidade liu husi
aktividade social, treinamentu hodi suporta ka apoiu implementasaun programa
Suku.
Bazeia ba
enkuadramentu ne’ebé iha, bele konklui katak papél lideransa lokal iha
dezenvolvimentu komunitáriu importânsia tebes atu organiza no mobiliza
komunidade no halo planu programa ba dezenvolvimentu iha Suku laran, tantu
programa Guverno sentral no Governu lokal Suku Pairara. Tamba ne’e hakerek nain
ho objetivu hodi hili títulu “Papél Lideransa Lokal iha Dezenvolvimentu
Komunitáriu”
1.2 Formulasaun
Problema
Bazeia
ba enkuadramentu dahuluk, katak problema ne’ebé atu foti hodi formula maka: “Oinsa Papél Lideransa Lokal iha
Dezenvolvimentu Komunitáriu”?
1.3 Objetivu
Peskiza.
Objetivu
husi peskiza mak hanesan:
1.
Atu deskreve papél
lideransa lokal ba implementasaun dezenvolvimentu lokal partikularmente iha
Suku Pairara.
2.
Atu identifika mos
fatóres ne’ebé fó obstaklu ba dezenvolvimentu lokal iha Suku Pairara.
3.
Atu deskreve
progressu ka susesu husi dezenvolvimentu lokal iha Suku Pairara.
1.4 Benefisiu
Peskiza.
Benefisiu husi peskiza ida ne’e
maka hanesan;
1.
Nu’udar referênsia
ba Universitariu sira liu-liu hirak ne’ebé estudu iha Departamentu
Dezenvolvimentu Komunitáriu.
2.
Hanesan referênsia
ba peskizador sira seluk ne’ebé iha relasaun ho tópiku peskiza ida ne’e.
3.
Rejultadu peskiza
ne’e sei fó benefisiu ba lideransa local sira ba iha prosesu dezenvolvimentu
komunitáriu partikularmente ba Suku Pairara.
1.5 Razaun
Hili Títulu.
Razaun
hili títulu peskiza konaba papél lideransa lokal iha dezenvolvimentu
komunitáriu hanesan tuir mai ne’e:
1.
Tamba durante ne’e
seidauk iha peskizador ida mak hala’o peskiza specífiku liu ba tópiku peskiza
konaba papél
lideransa lokal iha dezenvolvimentu komunitáriu partikularmente iha Suku
Pairara.
2.
Komunidade iha Suku
Pairara mos presiza dezenvolvimentu ne’ebé balansu ho Suku sira seluk.
3.
Atu hatene detallu
konaba papél lideransa lokal iha dezenvolvimentu komunitáriu partikularmente
iha Suku Pairara.
1.6 Sistemátika
Hakerek
Sistemátika hakerek monografia
ne’e kompostu husi kapitulu V hanesan tuir mai ne’e:
v Kapítulu I: Kompostu husi enkuadramento
peskiza, formulasaun problema, objetivu peskiza, benefisiu peskiza, razaun hili
títulu no sistemátika hakerek.
v Kapítulu II: Koalia konaba revisaun literatura
husi peritus nain sira ne’ebé iha relasaun ho tópiku husi monografia.
v Kapítulu III: Metodológia
peskiza.
v Kapítulu IV: Koalia konaba deskrisaun área
peskiza no análiza husi rejultadu peskiza.
v Kapítulu V: Konsiderasaun ikus/ maktaka.
KAPÍTULU II
REVISAUN LITERATURA
2.1 Papél
Lideransa Lokal.
Bazeia ba dekreitu lei no 3/2009 konaba kna’ar lideransa komunitáriu
nian, ne’ebé koalia espesífiku konaba lideransa komunitáriu no oinsa lideransa
komunitáriu sira hala’o sira nia kna’ar ka servisu iha Suku.[2][2]
A. Kna'ar Chefe do Suku.
1.
Kna’ar Chefe do Suku
atu representa Suku nian no mo’os atu lidera reuniaun sira ho konsellu do Suku
ho didiak, independenti tuir nia funsaun servisu.
2.
Hala’o kna’ar
hanesan:
a)
Koordena
implementasaun no foti desijaun husi Konsellu do Suku no halo koordenasaun ho
membrus Konsellu do Suku sira seluk, promove prosesu konsultasaun no diskusaun
ne’ebé kontinua nafatin iha komunidade hotu konaba planeamentu no ezekuasaun ba
programa dezenvolvimentu komunitáriu.
b)
Halo
kooperasaun ho administrasaun municipal no reprezentante governu konaba adopta
prosedimentu hotu ba dezenvolvimentu Suku.
c)
Resolve
problema ka konflitu ki’ik ne’ebé mosu entre Aldeia ida ka rua ne’ebé iha Suku.
d)
Promove
no kriasaun atu bele halo prevensaun ba violênsia doméstika.
e)
Iha
inisiativa atu fó apoiu no akompanha vítima violênsia doméstika, tratamentu no
kastigu ba agresor atu nune’e bele halakon kazu ne’e iha komunidade nia le’et.
f)
Husu
intervensaun ba parte seguransa se wainhira mosu konflitu ka violênsia ida
ne’ebé la hetan solusaun iha nível lokal no sai hanesan provokasaun.
g)
Apresenta
ba aprovasaun iha Konsellu do Suku konaba relatóriu finanseiru annual nomo’os
aktividades dezenvolvimentu nian.
h)
Halo
servisu ka exersisiu seluk ne’ebé mak tuir Governu ka Administrasaun Distritu
haruka.
B. Kna'ar Konsellu
do Suku.
a.
Fó apoiu no kolabora
ho Chefe do Suku hodi halo planu annual dezenvolvimentu iha Suku laran.
b.
Fó konsellu ba Chefe
do Suku hodi buka solusaun no hodi hare dezenvolvimentu aktividade ba Suku
laran.
c.
Identifika, halo
planu atu exekuta aktividade iha área Saúde, Edukasaun, Meiu Ambiente,
promosaun ba serbisu nian, seguransa alementar/aihan, buat seluk tan ne’ebé
bele dezenvolve iha Suku nia laran.
d.
Halo inkontru bebeik
ho nível Suku ho objetivu atu diskuti planu no aktividades dezenvolvimentu
nian.
e.
Promove no respeitu
ba prinsipiu igualdade nian.
f.
Promove no respeitu
ba meiu ambiente.
g.
Tau-matan no
respeitu ba tradisaun ne’ebé iha Suku laran.
h.
Kolabora ho Governu
no Administrasaun Munisipal iha implementasaun programa sira nomo’os promove
dezenvolvimentu iha Suku laran.
i.
Hato’o programa ba
Ministério da Administrasaun Estatál e Ordenamento do Teritóriu dos rekursus
hodi simu orsamento jeral husi Estadu.
C.
Kna’ar Chefe Aldeia.
a.
Reprezenta ninia
Aldeia iha konsellu do Suku.
b.
Implementa desizaun
sira ne’ebé mak aprova tiha ona husi konsellu Suku nian ne’ebé maka iha
implikasaun ba Aldeia.
c.
Fó ba Chefe Suku saida
maka nia husu, presiza mós koordenasaun ho Ministériu sira no Administrasaun.
d.
Favorese hodi hari’i
estrutura bázika sira hodi halo kompozisaun no resolusaun konaba konflitu
ki’ikoan sira ne’ebé maka mosu iha Aldeia.
e.
Provome konaba respeitu
ba lei no kolabora hodi buka estabilidade social.
f.
Garante atu hari’i
mekanismu sira ne’ebé oinsa atu halo prevensaun ba violênsia doméstika, liu-liu
husi kampaña sira konaba edukasaun sívika iha Aldeia ne’e rasik.
g.
Fasilita hodi hari’i
mekanismu sira konaba oinsa atu proteje vítima sira violênsia doméstika nian no
mós indikasaun sira seluk ne’ebé hanesan ho gravid/todan husi situasaun kazu
ida-idak nian.
h.
Promove konsulta no
diskusaun entre mahorik sira Aldeia ne’e nian konaba assuntu sira hotu ne’ebé
konaba vida moris.
i.
Hala’o kompetênsia
seluk ruma ne’ebé maka tuir ninia kna’ar sira.
D.
Kna’ar Reprezentante Feto Sira.
a.
Buka hatene problema
feto sira no labarik sira nian.
b.
Asegura katak
konsellu Suku iha reasaun ba problema konaba feto no labarik sira.
c.
Halo proposta konaba
projetu sira hodi hasa’e estatutu feto nian iha Suku laran.
d. Luta hodi prevene violênsia
kontra feto sira
Figura 6
|
.
e.
Ajuda feto no
labarik sira ne’ebé sai vítima ba violênsia doméstika.
E.
Kna’ar Reprezentante Joven Sira.
a.
Servisu besik liu ho
Chefe Aldeia sira no membru konsellu Suku sira seluk hodi hatene problema
juventude sira nian no buka dalan oinsa atu rezolve problema hirak ne’e.
b.
Tenki hahú ho
konsultasaun entre juventude sira hodi diskuti konaba dalan oinsa atu kontribui
ba dezenvolvimentu Suku nian.
c.
Tenki servisu besik
liu ho Chefe Aldeia no membru konsellu Suku sira seluk hodi prevene violênsia
entre grupu joven sira.
d.
Tenki identifika no
hahú ho projetu sira ne’ebé maka iha relasaun ho dezenvolvimentu juventude iha
Suku.
e.
Fó konsellu ba Chefe
Suku assuntu hirak ne’ebé relasiona ho dezenvolvimentu iha setór juventude nian
iha Suku laran.
F.
Enkontru Konsellu Suku.
a.
Konsellu Suku bele
hala’o enkontru iha sesaun ordinária fulan ida dala ida.
b.
Chefe Suku ou um
kuartu (1/4) husi membru konsellu sira bele konvoka enkontru espesial ida.
c.
Atu fó deliberasaun
ka desizaun konsellu hodi ejize prezensa husi metade ba leten husi nia membru
sira.
d.
Desizaun sira husi
konsellu maioria simples husi membru sira ne’ebé marka prezensa iha reuniaun
ne’e.
e.
Wainhira iha empate
(seri) ida durante votasaun, Chefe Suku nu’udar prezidente konsellu, mak halo votu
de kualidade.
f.
Chefe Suku bele
konvida kualkér sidadaun atu partisipa iha enkontru konsellu Suku nian.
G.
Direitu Chefe Suku no membru Konsellu Suku sira nian.
Chefe Suku no membru konsellu
Suku, durante hala’o sira nia kna’ar, sira iha direitu hanesan hirak tuir mai
ne’e.
1.
Direitu atu simu
insentivu ida, ne’ebé propoin husi Ministériu da Administrasaun Estatál e
Ordenamentu Território.
2.
Chefe Suku no Aldeia
sira iha direitu ba subsídiu fiksu tuir sira nia prezensa iha reuniaun.
3.
Membru konsellu Suku
sira seluk iha direitu ne’ebé hanesan tuir sira nia prezensa iha reuniaun.
H.
Konsellu Suku sira iha direitu atu simu:
1.
Matérial hirak
ne’ebé atu uza hodi bele hala’o sira nia kna’ar.
2.
Formasaun no
trenamentu hodi hasa’e sira nia kapasidade.
3.
Kompensasaun husi
estadu ou kualkér assidente wainhira sira hala’o hela sira nia funsaun.
4.
Governu ho munisípiu
sei fornese rekursu matérial sira no finanseiru ba Suku sira hodi assegura sira
nia funsionamentu no dezenvolvimentu ne’ebé diak.
5.
Montante ne’ebé atu
fó ba Suku, tenki propoin husi Ministériu da Administrasaun Estatál e
ordenamentu terrritóriu ou assembleia municipal maka responsavel ba proposta
hirak ne’ebé aprezenta husi konsellu Suku.
2.1.1
Konseitu Teorítiku Konaba Papél
Papél hanesan aspeitu
dinámiku husi pozisaun (status), ne’ebé
ema individu tutur ho responsabilidade moral relasiona ho nia pozisaun. Tuir
Peritus nain, Dewi S. Baharata (1983:375) iha disionariu lian Indonesia ne’ebé
hateten katak papél hanesan parte husi servisu ka mandatu prinsipal ne’ebé
tenke hala’o. “Dalam kamus umum bahasa
Indonesia yang menyatakan bahwa: peranan adalah bagian dari tugas utama yang
harus di laksanakan.”[3][3]
Alende
ne’e mos Peritus nain Paul B. Harton fó nia definisaun konaba papél hanesan
atitude ne’ebé fó esperansa ba ema individu iha pozisaun(status), nune’e mos iha definisaun seluk konaba papél hanesan
apparatus direitu no dever.
“Perilaku diharapkan seseorang
yang mempunyai estatus selanjutnya ia mengatakan bahwa dalam arti tertentu
bahwa status dan peranan adalah seperangkat hak dan kewajiban”[4][4]
Iha
parte seluk tuir Peritus nain Thibaut dan Kelly mos hateten papél hanesan
modelu husi atitude ho esperansa husi individu ba ema seluk wainhira hala’o
interaksaun sosial ho ema seluk “suatu
pola perilaku yang diharapkan dari seseorang oleh orang lain bila ia melakukan
interaksi dengan mereka’’[5][5]
Relasiona
ho hanoin balun husi Peritus nain iha leten maka Meredith Belbin (1981:114)
klarifika klean liu tan konaba papél hanesan individu ne’ebé iha ideias,
kreatividade, kargu no dalaruma kontribui halo aprosimasaun foun oinsa atu
rejolve problema.
“Peranan adalah seseorang munking
memiliki bermacam-macam gagasan, kreativitas, tugas dan kemunkinan besar dapat
menyumbankan pendekatan baru terhadap penyelesaian masalah (manusia, tugas, dan
gagasan)”[6][6]
Husi
Peritus nain sira nia hanoin konaba definisaun papél maka hakerek nain halo
konklusaun katak susesu husi planu ka programa la ses husi papél prinsipal Lideransa,
tantu individu nomo’os sistema kolektividade iha komunidade hanesan mos parte
integrado ne’ebé importânsia iha prosesu ka sistema dezenvolvimentu. Ho papél
katak atu hiti servisu ka mandatu ida iha prosesu foti desizaun hanesan
lideransa.
2.1.2
Konseitu Teorítiku Konaba Lideransa
Lideransa
tuir matenek nain Hendry Pratt Fairchild hateten katak lideransa iha definisaun
luan ne’ebé ema individu iha inisiativa hodi lidera ho komportamentu sosial atu
regula, diriji, organiza no kontrola ema seluk liu husi prestasaun, kompetênsia
no pozisaun.
“Pemimpin dalam pengertian luas
telah seseorang memimpin dengan jalan memprakarsai tingkahlaku sosial dengan
mengatur, mengarahkan, mengorganisir, mengontrol usaha/upaya orang lain melalui
prestasi, kekuasaan atau posisi”[7][7]
Assuntu
hanesan hatutan husi Winardi S.E, katak lideransa hanesan ema individu (Mane no
Feto), ne’ebé husi organizasaun refere (Governu ka organizasaun privado) ne’ebé
eleitu bazeia ba desizaun husi organizasaun refere, atu hiti mandatu husi organizasaun
refere, ne’ebé iha relasaun ho direitu no dever, atu atinji organizasaun nia
targetu.
“Seseorang (Pria dan Wanita),
yang oleh organisasi tertentu (swasta atau pemerintah) dipertunjukkan
(Berdasarkan surat-surat keputusan pengangkatan dari organisasi yang
bersangkutan) untuk memanku sesuatu jabatan dari organisasi yang ada, dengan
segala hak dan kewajiban yang berkaitan dengannya, untuk mencapai sasaran
organisasi yang ditetapkan semula.”[8][8]
Tuir
Kartini Kartono (1994:33)
lideransa hanesan individu ida ne’ebé iha abilidade no espesialidade ida, área
ida, hodi nune’e bele fo influênsia ba ema seluk hodi hamutuk hala’o aktividade
refere, atu atinji objetivu ne’ebé iha.
“Pemimpin adalah seorang pribadi
yang memiliki kecakapan dan kelebihan khususnya kecakapan dan kelebihan disatu
bidang, sehingga dia mampu mempengaruhi orang-orang lain untuk bersama-sama
melakukan aktivitas-aktivitas tertentu, demi pencapaian satu atau beberapa
tujuan”[9][9].
Nune’e mos tuir matenek nain Terry (Principles of Development), hateten katak iha teória
8(ualu) husi lideransa mak hanesan:
- Teória Otokratis, hanesan Lideransa mak iha poder hotu-hotu iha organizasaun ruma, Lideransa nia tendênsia ba obrigatório, membru hotu-hotu tenki rona no tuir lider nia hakarak. “Teori yang didasari oleh perintah-perintah, pemaksaan dan tindahkan agak arbiter dalam hubungan pimpinan dengan bawahan”.
- Teória Psikologis, hanesan Lideransa fó nia istimulasaun ba nia membru sira atu atinji objetivu organizasaun nune’e mos objetivu Lideransa nian. “Seorang pemimpin memberikan ransangan kebawahannya untuk mencapai tujuan organisasi maupun tujuan mereka”.
- Teória Sosiologis, Lideransa mak ekspresa atu partisipa iha organizator atu rezolve konflitu, determina objetivu no foti desizaun ikus. “Pemimpin yang mengatakan pengikut dalam organisatoris untuk menyelesaikan konflik dan menetapkan tujuan-tujuan dan pengambilan keputusan terakhir”.
- Teória Sportif, Lideransa mak fó suportasaun ba nia membru sira atu hasa’e sira nia abilidade atu servisu hamutuk ho ema seluk no kria relasaun servisu ho diak. “Pemimpin memberikan support kepada pengikut-pengikutnya untuk meningkatkan kemampuan melakukan kerjasama dengan orang lain dan menciptakan hubungan kerja dengan baik”.
- Teória Laissez Faire, Lideransa ne’ebé baruk-ten no dependênsia maka’as ba nia membru sira, nune’e mos fó liberdade ba nia membru sira atu hala’o servisu nu’udar membru no nia lapartisipa. “Pemimpin memberikan kebebasan seluas-luasnya kepada bawahan dalam hal menentukan aktivitas mereka dan ia tidak ikut berpartisipasi”
- Teória Perilaku Pribadi, Lideransa presija mos estuda liu husi kualidade privadu hodi sai hanesan modelo Lideransa ne’ebé diak. “Kepemimpinan dapat pula dipelajari berdasarkan kualitas pribadi ataupun pola-pola kelakuan para pemimpin”
- Teória Sifat, Lideransa tenki iha natureza rasik ne’ebé atu halo prediksaun no klarifika susesu husi lideransa. “Seorang pemimpin harus memiliki sifat yang dapat meramalkan dan menerangkan kesuksesan seseorang dalam memimpin”.
- Teoória Situasi, Lideransa tenki fleksibel atu lidera no halo adaptasaun iha situasaun saida deit. “Kepemimpinan menyatakan bahwa harus terdapat cukup banyak fleksibilitas dalam kepemimpinan dalam menyesuaikan diri dengan berbagai macam situasi”[10][10]
Ralasiona ho hanoin sira husi Peritus nain iha
leten konaba definisaun Lideransa, hakerek nain bele foti konklusaun katak
Lideransa ne’ebé efektivu (relasaun ho nia membru ka staff ) hanesan lideransa
ne’ebé iha esperansa katak nessesidade privado membrus nian parte husi visaun
Lideransa nian. Lideransa hanesan sasukat no save ba susesu iha organizasaun
nia laran, lideransa hanesan forsa aspirasaun, iha power, espíritu moral ne’ebé
kreativu, atu bele influênsia komunidade sira liu husi dalan legal ba moris
diak komunidade.
2.1.3
Konseitu Teorítiku Konaba Lideransa Lokal.
Bazeia
ba dekreitu Lei no. 3/2009 konaba kna’ar lideransa Komunitáriu nian, iha artigu
2 (Definisaun Lideransa Komunitáriu) katak:
“Lideransa Komunitáriu ne'e kolektivu (Pakote)
ne’ebé ho objetivu atu organija partisipasaun komunidade
sira atu resolve sira nia problemas, tau interese ne’ebé sempre sai hanesan nesesidade liu. Lideransa
Komunitáriu ne'e exersida husi Chefe do Suku no Konsellu do Suku, iha
limitasaun ba Suku no aldeia ketak-ketak, eleito tuir akordu ne’ebé termina
husi dekreitu lei refere.”[11][11]
Tuir Peritus nain Ordway Tead, (1935: 12), Lideransa
lokal hanesan aktividade ne’ebé fo influênsia ba ema atu nune’e bele iha
kolaborasaun hamutuk hodi atinji objetivu komum. “Kepemimpinan
desa adalah aktivitas mempengaruhi orang-orang agar mau
bekerja sama untuk mencapai beberapa tujuan yang mereka inginkan” [12][12]
Nune’e mos tuir Ralp M. Stogdill, (1950: 13),
hateten katak lideransa lokal hanesan prosesu
influênsia iha aktividade no grupu ne’ebé organizadu ho esforsu hodi atinji
objetivu ne’ebé iha. “Kepemimpinan desa adalah
proses mempengaruhi kegiatan sekelompok orang yang terorganisir dalam usaha
mereka menetapkan tujuan dan mencapai tujuan” [13][13]
Bazeia ba hanoin iha leten nu’udar peskizador halo
rezumu katak hanesan Lideransa Lokal tenki iha abilidade no kreatividade ho
hamosu ideia ne’ebé diak no bele fo influênsia ba ema individo ou grupu ne’ebé
moris iha komunidade ida, hodi bele atinji objetivu ne’ebé positivu.
2.2 Konseitu Teorítiku Konaba Dezenvolvimentu
Komunitáriu
Aprosimasaun
komunidade tuir matenek nain Prof. Dr. P. Janssen, iha nia Livru Teknik-Teknik pembangunan Masyarakat
hateten dezenvolvimentu Komunitáriu katak: konsiênsia konaba mudansa
komunidade hanesan prosesu ne’ebé multi-dimensional katak rezultadu husi
progresu sosiologia moderno. “kesadaran
tentang perubahan masyarakat sebagai proses yang multi-dimensional yaitu suatu
hasil dari kemajuan sosiologi modern”[14][14]
Dezenvolvimentu
komunitáriu tuir matenek nain Agusthoa, (1985;24 fo definisaun katak
dezenvolvimentu komunitáriu (Suku) hanesan dezenvolvimentu ne’ebé diriji atu hasa’e padraun moris no bem estar
komunidade.“Pembangunan Desa adalah suatu
pembangunan yang diarahkan untuk meningkatkan taraf hidup dan kesejahteraan
masyarakat”[15][15]
Kesataun
hanesan hatutan husi T.R Batten iha nia Livru “Communities and Their
Development” (di sadur oleh Drs. A. Suryady), komesa fó nia limitasaun konaba
Dezenvolvimentu Komunitáriu Suku hanesan prosesu, iha ne’ebé komunidade sira
halo adaptasaun ba mudansa no agênsia sira hala’o nia kna’ar servisu iha
dezenvolvimentu Suku.
“Pembangunan masyarakat desa
adalah proses dimana masyarakat mengadaptasi dirinya kepada perubahan dan badan
yang bergerak dibidang pembangunan desa itu, adalah organisasi luar yang
mencoba menolong proses itu dan
mempercepatnya”.[16][16]
Hanoin
hanesan tuir Peritus nain Prof. P. Janssen hateten katak dezenvolvimentu
komunidade hanesan prosesu ne’ebé multi-dimensional ne’ebé estrukturalmente,
mudansa etruktural inklui mos iha aspeitu sosiedade, ne’ebé presija tebes
liu-liu iha dezenvolvimentu ekonómia Suku.
“Pembangunan masyarakat adalah
suatu proses yang multi-dimensional yang estruktural, perubahan estruktural
meliputi semua segi aspek kemasyarakatan, tetapi pada permulaan diperlukan
terutama pembangunan ekonomi”[17][17]
Bazeia
ba Peritus nain nia hanoin bele konklui katak atu dezenvolve komunidade iha
Suku lolo’os tenki iha balansu entre komunidade no orgaun Governu lokal.
Dezenvolvimentu Suku tenki lao tuir prosesu legal atu hasa’e padraun moris
komunidade no prioridade liu mak komunidade iha Suku bele partisipa mos prosesu
dezenvolvimentu ne’ebé lao dadaun iha komunidade nia le’et. Atu atinji mos
objetivu husi dezenvolvimentu ne’e rasik presija konsiênsia komunidade no halo
kolaborasaun ho lideransa lokal hodi servisu hamutuk iha prosesu nia laran.
2.2.1
Konseitu Teorítiku Konaba Dezenvolvimentu
Desde
sai independente, iha 2002, Timor-Leste hetan progresu barak duni, hodi temi
nu’udar kazu susesu ida, iha Paízes ne’ebé foin hakat ba dezenvolvimentu no mai
husi situasaun Pós-Konflitu. Polítikas
sosiais no ekonómikas, iha última dékada (ka tinan sanulu nia laran),
la’os orienta deit ba redusaun pobreza no ba konsolidasaun seguransa no
estabilidade Nasaun nian, maibé mos fó atensaun tomak ba konstrusaun pilares
fundamentais Instituisoens Estadu nian.
Prosesu ne’ebé
kontinua ba konsolidasaun páz no ba konstrusaun Estado, fundamental tebes, lori
hatán ba nessesidades ita nia povo nian, iha saúde, edukasaun no erradikasaun
pobreza extrema. Abordagem ida ne’e hatudu katak diak duni, tamba bainhira
kompara ho Países sira seluk,
ke kostuma lori tinan 10 to'o 15 atu rekupera estabilidade, Timor-Leste
konsegue ho tempo menos de tinan sanulu (10), sai hanesan País seguru ida.
Assuntu iha leten tuir Peritus nain Koentjaraningrat (1997), fó nia definisaun katak dezenvolvimentu hanesan serangkaian upaya ne’ebé planeadu no
hala’o husi Governo, Agênsias, Instituisaun Internasional, Nasional ka Lokal ho
inisiativu husi desizaun, programa ka projetu ne’ebé planeado atu hadia
komunidade ho bem estar komunidade nian.
”Pembangunan sebagai serangkaian upaya yang direncanakan dan dilaksanakan oleh pemerintah,
badan-badan atau lembaga-lembaga Internasional, Nasional atau Lokal yang
terwujud dalam bentuk kebijaksanaan, programa atau proyek, yang secara
terencana mengubah cara-cara hidup atau kebudayaan dari sesuatu masyarakat
sehingga warga masyarakat tersebut dapat hidup lebih baik atau lebih sejahtera
daripada sebelum adanya pembangunan tersebut”.[18][18]
Assuntu hanesan
hatutan husi Rogers 1983 mos fó nia definisaun konaba dezenvolvimentu
hanesan prosesu mudansa sosial ho partisipatória ne’ebé luan iha komunidade ho
objetivu ba mudansa sosial no material (alende aumenta mos justisa, liberdade
no kualidade seluk ne’ebé reseu) maioria husi komunidade
liu husi kontrolu ne’ebé bo’ot iha sira nia ambiente.
“Pembangunan adalah
suatu proses perubahan social dengan partisipasi yang luas dalam suatu
masyarakat yang dimaksudkan untuk kemajuan sosial dan material (termasuk
bertambah besarnya keadilan, kebebasan dan kualitas lainnya yang dihargai) oleh
mayoritas rakyat melalui kontrol yang lebih besar yang mereka peroleh terhadap
lingkungan mereka”.[19][19]
Nune’e mos Inayatullah, 1967, reforsa liu tan katak dezenvolvimentu
hanesan mudansa ne’ebé hahú husi komunidade atu loke dalan ba realidade ne’ebé
diak husi valor humanitária (kemanusiaan),
ne’ebé loke dalan ba komunidade sira atu kontrola nia ambiente no konsidera
objetivu polítika.
“Pembangunan ialah
Perubahan menuju pola-pola masyarakat yang memungkinkan realisasi yang lebih
baik dari nilai-nilai kemanusiaan, yang memungkinkan suatu masyarakat mempunyai
kontrol yang lebih besar terhadap lingkungannya dan terhadap tujuan politiknya,
dan yang memungkinkan warganya memperoleh kontrol yang lebih terhadap diri
mereka sendiri”.[20][20]
Relasiona ho hanoin
no teória husi Peritus nain ne’ebé mensiona iha leten konaba definisaun husi
dezenvolvimentu, tuir hakerek nain nia haré katak dezenvolvimentu hanesan
prosesu mudansa ne’ebé iha tenki sustentabel maske liu husi etapa ba etapa,
maibe iha objetivu prinsipal no fundamentu liu mak dezenvolvimentu ne’ebé atu
hasa’e padraun moris komunidade no bem estar komunidade nian.
2.2.2
Konseitu Teorítiku konaba Komunitáriu / Komunidade
Definisaun
husi Komunitáriu iha disionariu Lingua Ingles katak Society, mai husi liafuan Socius,
mak hanesan “kawan / kolega”. Liafuan
“Komunidade (Masyarakat)” mai husi
lian Arab, mak hanesan Syiek, siknifika katak “interaksi (bergaul)”Hamosu interaksaun tamba iha
komunidade.
Assuntu
iha leten tuir Peritus nain Antropologia (R. Linton) komunidade hanesan grupu
ida ne’ebé moris nanis hamutuk no servisu hamutuk, tamba ne’e sira bele
organiza-an hodi hanoin kona ba unidade sosial ho baliza sira seluk.
“Masyarakat
adalah setiap kelompok manusia yang telah cukup lama hidup dan bekerjasama,
sehingga mereka ini dapat mengorganisasikan dirinya berfikir tentang dirinya
dalam satu kesatuan sosial dengan batas-batas tertentu.”[21][21]
Assuntu hanesan hatutan husi PAUL B. HORTON katak komunidade hanesan
moris hamutuk komunidade ho relative independen ne’ebé moris hamutuk iha tempu
barak, ne’ebé koloka hamutuk iha área refere, iha mos kultura ne’ebé hanesan no
iha kolaborasaun diak iha servisu aktividade ruma.
“Masyarakat
adalah sekumpulan manusia yang secara relative mandiri, yang hidup bersama-sama
cukup lama, yang mendiami suatu wilayah tertentu, memiliki kebudayaan yang sama
dan melakukan sebagian besar kegiatan dalam kelompok itu”[22][22].
Nune’e
mos tuir Peritus nain Selo Sumarjan reforsa liu tan katak komunidade hanesan
ema ne’ebé moris hamutuk iha kultura ida nia laran. “Mengatakan bahwa masyarakat adalah orang-orang yang hidup bersama,
yang menghasilkan kebudayaan”[23][23].
Tuir
Peritus nain sira ne’ebé fó nia hanoin konaba definisaun Komunidade, maka
hakerek nain foti konklusaun katak komunidade hanesan grupo ka ema ne’ebé moris
hamutuk iha ambiente ida ne’ebé moris hamutuk ho durasaun tempu ne’ebé naruk,
inklui mos sira rekonhese katak sira iha unidade no moris hamutuk iha sistema
ida nia laran.
KAPÍTULU III
METODOLOGIA PESKIZA
3.1 Ambitu Peskiza
Métodu peskiza hanesan maneira ida ne’ebé peskizadór uza atu hala’o peskiza hodi nune’e bele buka no halibur dadus. Dadus sira ne’ebé lo’os ho intensaun atu dezenvolve no ezamina husi ciênsia. Ho nune’e métodu ne’ebé uza ba peskiza ida ne’e mak métodu peskiza kualitativu deskritivu. Signifika atu hetan konseitu ba problema ida ne’ebé deskreve ka hakerek kondisaun husi objetu peskiza iha tempu agora. Bazeia ba faktus ka buat ne’ebé iha hanesan instrumentu kualitativu liu husi intervista, observasaun no dokumentasaun seluk tan, atu nune’e bele produs no deskobre ba buat foun ne’ebé iha benefísiu dezenvolvimentu lokal liu-liu iha Suku no Aldeia
3.2 Populasaun no Informante Save
Informante Save
hanesan parte husi análiza unidade
responde balu husi populasaun,
maibe iha observasaun hakerek
nain sei foti 17 pessoas responde hanesan populasaun ne’ebé iha
maka teória
ne’ebé uja atu determina kuantidade
husi informante save mak kompostu husi individu hotu
ne’ebé sai hanesan objetu peskiza. Objetivu husi informante save (sampel) mak atu foti dadus husi objetu
peskiza ne’ebé sai hanesan reprezentante husi total populasaun.
Tuir Peritus nain Igusti
Ngaruh Agun hateten
informante save hanesan parte unidade observasaun
ne’ebé fó nia
deklarasaun ou dadus peskiza. “sampel yang didefenisikan sebagai himpunan unit observasi
yang memberikan keterangan atau data yang diperlukan untuk satu studi”[24][24]
Iha Peskiza ida ne’e dadus ne’ebé lori uja katak dadus primária no dadus sekundária
katak dadus ne’ebé
foti direitamente peskizador halibur ou akumula no tau hamutuk dadus ne’ebé
hetan husi responde iha kampu peskiza.
3.3.1
Dadus Primária
Dadus primária mak dadus
sira ne’ebé halibur direitamente husi lokasaun peskiza nian
liuhusi observasaun no husu direitamente/intervista hodi hetan kedas resposta husi sira ne’ebé mak sai
nu’udar informador (Sampel) iha
peskizasaun
ne’e.
3.3.2 Dadus Sekundária.
Dadus sekundária hanesan
dadus ne’ebé mak hetan liu husi formula dokumentu ne’ebé relevante ho tópiku
peskiza nian, no dokumentus (arkivu)
ne’ebé tau hamutuk iha edifisiu Suku.
3.4
Tékniku Halibur Dadus
Iha
mós métodu ne’ebé uza hodi rekolla dadus sira iha prosesu peskiza nia laran mak
hanesan tuir mai ne’e : ho instrumentu hirak ne’e peskizador tau hamutuk
informsaun ne’ebé akuradu konaba rezultadu peskiza.
3.4.1
Intervista
Intervista katak sasan téknika ne’ebé utiliza atu
bele rekolla dadus ou akumula dadus, ne’ebé iha implementasaun peskizador
hasoru malu direitamente ho renpondente sira atu bele hetan informasaun konaba
problema ou fenomeno sosial ruma, ne’ebé iha ligasaun ho títulu peskiza nian.
3.4.2
Observasaun
Obserbasaun
katak : nu’udar tékniku ne’ebé uza atu
haré, foti notas ka análiza no hakerek sistemátika ba sintoma ne’ebé mosu
durante prosesu peskiza ne’e hahú.
3.4.3
Dokumentasaun
Métodu ida ne’e uza atu hatene ka hetan dadus ne’ebé iha relasaun duni ho
teória ne’ebé uza ba peskiza ne’e. Dokumentasaun hala’o ba dokumentus ne’ebé
iha relasaun ho problema peskiza no prosesu rekolla dadus.
3.5
Fatin no Tempu Peskiza
Peskiza ne’ebé peskizador hala’o iha Suku Pairara,
Sub-distrito Lautém, Distrito Lautém ho durasaun tempu konaba peskiza nian
komesa sura husi entrega karta despaisu ba Chefe do Suku Pairara ho nia
estrutura tomak, to’o loron dada fila fali karta peskiza, ne’ebé hahú husi 01
de Abril 2014 ate 30 de junho 2014
Iha prosesu peskizasaun ne’e, sei hetan informasaun ka
dadus husi ema ka pessoal save sira iha lokal peskiza ninian. Ema ka pessoal
save sira ne’e mak hanesan tuir mai ne’e:
1.
Chefe do Suku (1)
2.
Chefe Aldeias (4)
3.
Rep. Juventude M/F
(2)
4.
PAAS (1)
5.
Funsionáriu Públiku
(3)
6.
Juventude bai-bain
(4)
3.7
Téknika Análiza Dadus
Téknika análiza dadus hanesan prosesu ida halo análiza dadus ida
ne’ebé tuir formatu ne’ebé iha, no hala’o tuir teória iha peskiza ne’e nia
laran, análiza dadus hala’o hamutuk ho prosesu rekolla dadus, ho ida ne’e mak
análiza dadus bele ajuda peskizador iha momentu fó sai dadus sira ne’ebé bazeia
ba faktus-faktus ne’ebé iha, no relevante ho problema
ne’ebé ita hetan ou detekta.
Atu sai sasukat no
análiza dadus iha peskiza ida ne’e uza téknika kualitativu deskriptivu ho
matadalan ba argumentu ka ideias hotu. Análiza iha esforsu buka hadi’a ho
sistematizasaun hakerek husi rezultadu obervasaun, intervista no dokumentasaun
atu hasae ou aumenta komprendesaun peskizador konaba “temuan” ne’ebé baseia ba problema ho kuidadu.
Téknika análiza dadus
tuir Patton ( maleong, 2003: 203) katak, prosesu atu ordena no sasukat ba dadus
hodi organiza ba iha modelu ida ne’ebé kategória tuir liña fundamentais iha
peskiza nia laran. Komesa rekolla dadus no kontinua nafatin to’o remata.[25][25]
Bazeia ba Peritus nia
hanoin iha leten iha sasukat no análiza dadus ne’ebé tau hamutuk halo grupu sai
hanesan dadus kualitativu no depois total hamutuk material ho total ne’ebé buka
no persentazen sientífiku ne’e depois halo análiza.
Sasukat análiza ida ne’e
hala’o ho haré kontribui ba indikasaun ka variabel nune’e mós dadus ne’ebé uza
husi sura respondenti, tuir totalidade hamutuk husi ida-idak alternativa
respondente ba aspek indikador depois aprezenta.
Análiza ba dadus ne’ebé
ho modelu kualitativu deskriptivu ne’ebé uza ho liafuan ka fraze ne’ebé hakfahe
tuir kategoria atu halo rezumu maibé dalaruma to’o ona pursentu depois forma
halo frazes ne’ebé ho modelo kualitativu deskriptivu bazeia ba definisaun atu
análiza dadus ne’ebé hala’o liu husi apresenta fraze no liafuan ne’ebé bele
hakman ba dadus ne’ebé halibur ona iha peskiza ida ne’e.
KAPÍTULU
IV
DESKRISAUN
JERAL BA ÁREA PESKIZA NO
ANÁLIZA
REZULTADU PESKIZA
A.
DESKRISAUN
JERAL ÁREA PESKIZA
Relasiona
ho kapítulu
ida ne’e atu deskreve konaba deskrisaun área
peskiza ne’ebé iha relasaun ho objetivu husi peskiza nian. Alende iha aspeitu
importânsia
ne’ebé atu identifika iha kapítulu
ida ne’e mak hanesan kondisaun geografia, kondisaun
demografia, administrasaun Suku, nomos implementasaun programa dezenvolvimentu
iha governu lokal iha Suku Pairara.
Husi aspeitu sira ne’ebé mak temi ona iha leten,
mak sei suporta no diskuti konaba objetu ne’ebé iha monografia ida ne’e no
deskrisaun jeral sei to’o deit konaba problema peskiza ida ne’ebé mak konsidera
nu’udar problema tuir peskizador hanoin ba.
1.
Kondisaun
Geografia
1.1
Territóriu no Suku Pairara nia Luan
Territóriu Suku Pairara kompostu
husi husi Aldeia hat (4) mak
hanesan Aldeia Ira-Tchau, Aldeia Levono, Aldeia Caporo, no Aldeia Puno,
ne’ebé pertênsia husi Sub-distritu Lautém, Distritu Lautém husi Suku 10 hanesan
Baduro, Com, Daudere, Euquisi, Ililai, Maina I, Maina II, Parlamentu no
Serelau. Suku Pairara ho nia luan área 180 km2 ho ninia área ne’ebé baliza ho Suku
sira maka hanesan:
1) Husi
parte Oeste baliza ho Suku Baduro
2) Husi
parte Norte baliza ho Tasi
3) Husi
parte Este baliza ho Suku Parlamentu
4) Husi
parte Sul baliza ho Suku Raça.
Atu
hatene klean liu tan konaba baliza husi Suku Pairara ho Suku vijiñu sira, ita
bele haré Mapa Suku Pairara nian tuir mai ne’e;
1.2. Kondisaun Iklima
Bazeia ba pozisaun husi território Suku Pairara nia
iklima trópika ou rai manas, Suku Pairara nia tempu ou iklima manas hahú fulan
Agostu to’o Novembru no iha tempu udan hahú fali Desembru to’o fulan Jullu.
2.
Kondisaun Demografia
2.1.
Populasaun
Tabela
1: Klasifikasaun Populasaun Suku Pairara tuir Aldeia
No
|
Aldeia
|
Uma
kain
|
Mane
|
Feto
|
Total
|
1
|
Ira-tchau
|
110
|
280
|
255
|
535
|
2
|
Levono
|
107
|
225
|
245
|
470
|
3
|
Caporo
|
32
|
82
|
72
|
154
|
4
|
Puno
|
223
|
510
|
495
|
1005
|
Total
|
472
|
1197
|
1067
|
2164
|
Fontes husi Administrasaun Suku
Pairara
Relasiona ho ruzultado kontagen
husi tabela 1 iha leten mensiona konaba total populasaun ne’ebé maka hakerek
nain deskreve konaba Aldeia ha’at (4) ne’ebé eziste iha Suku Pairara, Total
populasaun husi Suku Pairara, Sub-distritu Lautém, Distritu Lautém hamutuk
2.164 kompostu husi Mane hamutuk 1197 no Feto hamutuk 1067 ho uma kain hamutuk
472 uma kain. Relasiona ho dadus ne’ebé importante husi dadus komunidade ka
populasaun tuir Aldeia, Uma kain no Sexo iha Suku Pairara.
2.3 Religiaun
Populasaun husi Suku Pairara husi total populasaun hamutuk 2.164 maioria
husi Religiaun Khatólika, relasiona ho dadus populasaun husi Administrasaun
Suku Pairara katak cen porcento (100%) populasaun Suku Pairara fiar mak
Religiaun Kristaun Khatólika.
2.3 Ekonómia Populasaun
Bazeia
ba kondisaun sosial ekonómia populasaun Suku Pairara ne’ebé hakerek nain
deskreve bazea ba tipu servisu mak hanesan tuir mai ne’e :
Tabela 2: Klasifikasaun Populasaun Suku Pairara Bazeia
ba Tipu Servisu
No
|
Aldeia
|
F.
Publiku
|
F-FDTL
|
Polisia
|
ONG
|
Agrikultor
|
|||||
M
|
F
|
M
|
F
|
M
|
F
|
M
|
F
|
M
|
F
|
||
1
|
Ira-tchau
|
17
|
-
|
4
|
-
|
1
|
-
|
9
|
-
|
65
|
25
|
2
|
Levono
|
14
|
1
|
1
|
1
|
2
|
-
|
12
|
3
|
60
|
15
|
3
|
Caporo
|
3
|
-
|
2
|
-
|
1
|
-
|
7
|
1
|
26
|
10
|
4
|
Puno
|
12
|
1
|
1
|
1
|
1
|
-
|
5
|
-
|
130
|
50
|
Total
|
46
|
2
|
8
|
2
|
5
|
-
|
33
|
4
|
281
|
100
|
Fontes husi Administrasaun Suku
Pairara
Relasiona ho klasifikasaun
populasaun iha Suku Pairara bazeia ba tipu servisu ne’ebé hakerek nain deskreve
iha administrasaun Suku Pairara ne’ebé mensiona iha leten hatudu katak sexo
husi funsionário iha Suku Pairara mane mak barak liu feto no maioria vida moris
populasaun iha vida Agrikultur. Husi tabela ida ne’e hakerek nain tenta halo
rezumu katak laiha equibalênsia entre ema mane ho feto iha Suku Pairara no
inisitiva komunidade ne’ebe la iha hodi kompete iha dezenvolvimentu, ikus mai
rezulta agrikultor barak iha Suku laran.
2.4
Edukasaun
Edukasaun sai hanesan
fatór ne’ebé importante ba dezenvolvimentu nasional tantu mos iha
dezenvolvimentu lokal iha mundu globalizasaun ida ne’e, nível edukasaun iha
Suku Pairara mak hanesan tuir mai ne’e:
Tabela
3: Klasifikasaun Populasaun Bezeia ba Nível Edukasaun
No
|
Aldeia
|
Infantil
|
Primária
|
Pre-Sec.
|
Secundária
|
Univ.
|
|||||
M
|
F
|
M
|
F
|
M
|
F
|
M
|
F
|
M
|
F
|
||
1
|
Ira-tchau
|
23
|
15
|
50
|
38
|
17
|
11
|
11
|
9
|
14
|
2
|
2
|
Levono
|
17
|
12
|
46
|
33
|
21
|
16
|
15
|
8
|
16
|
7
|
3
|
Caporo
|
5
|
5
|
18
|
11
|
9
|
6
|
6
|
5
|
1
|
-
|
4
|
Puno
|
20
|
13
|
115
|
99
|
34
|
25
|
19
|
12
|
26
|
7
|
Total
|
65
|
45
|
229
|
181
|
81
|
58
|
51
|
34
|
57
|
16
|
Fontes husi Administrasaun Suku
Pairara
Bazeia ba tabela 3 konaba edukasaun populasaun iha Suku Pairara
geralmente hakerek nain deskreve iha Administrasaun Suku identifika katak nível
edukasaun iha Suku Pairara diak no iha mudansa tamba maioria populasaun iha
nível edukasaun sekundaria ba leten. Relasiona husi tabela iha leten mensiona
hakerek nain koko halo rezumu katak maioria populasaun iha Suku pairara iha
inisiativu diak no fo importânsia liu ba edukasaun tamba edukasaun sai hanesan
fatór determinante iha prosesu dezenvolvimenntu nasional tantu mos iha
dezenvolvimentu Suku.
2.4 Saúde, Sanitasaun no Be’e Mos
Geralmente kondisaun saúde populasaun Suku Pairara defisil liu wainhira
atu asesu ba Saúde públiku tamba ho distânsia ne’ebé do’ok kuaze km4 husi Suku
laran ba sentru Saúde Sub-distritu Lautém. Nune’e mos Be’e mos ne’ebé
populasaun Suku Pairara utiliza maka Be’e matan no sistema
pompa solar ne’ebé Embaixada Japaun iha Timor Leste, fó orsamentu ba apoiu
Organizasaun Naun Governamentál (ONG) Masino Foundation hodi
instala sistema pompa solar Be’e mos iha Suku Pairara.
Iha parte seluk bazeia ba assuntu
iha leten liu husi observasaun nu’udar peskizador observa katak susesu husi
implementasaun programa dezenvolvimentu Suku iha duni progresu bo’ot no bele
nesesita nessesidade komunidade iha Suku Pairara, maibe nu’udar peskizador
durante iha área refere observa katak iha komunidade Suku Pairara hamutuk uma
kain 10 evakua ba parte leste Suku Parlamentu tamba hetan dezastre rai monu iha
área refere, uma kain hamutuk 10 to’o agora seidauk assesu ba electrisidade no
Be’e mos.
2.5 Governasaun Lokal
Iha Governasaun Lokal tuir Konstituisaun da RDTL
no.2/2004 konaba Soberania no Konstitualidade Suku ne’ebé eziste iha territóriu
laran tomak. Governasaun lokal liu-liu
Suku Pairara sei fahe ba Aldeias mak hanesan Aldeia Levono, Irachau, Caporu no
Puno.
B.
ANÁLIZA
REZULTADU PESKIZA
Iha análiza rezultadu peskiza ida
ne’e peskizador atu deskreve konaba rezultadu peskiza ne’ebé durante hala’o
peskiza iha Suku Pairara, Sub-distritu Lautém, Distritu Lautém. Nune’e mos atu deskreve papél lideransa
lokal ba implementasaun dezenvolvimentu lokal, atu identifika mos fatóres
ne’ebé fó obstaklu ba dezenvolvimentu lokal no Atu deskreve progresu ka susesu
husi dezenvolvimentu lokal partikularmente iha Suku Pairara.
Suku hanesan autoridades
komunitárius no laos parte husi administrasaun Sub-distritu, Governu sempre
trata Suku sira hanesan autoridades komunitárius ne’ebé mak organiza sira nia
komunidade hodi halo dezenvolvimentu iha sira nia Suku laran liu husi estrutura formal hanesan orgaun Governu liu husi Ministério
Administrasaun Estatál e Ordenamentu Território ne’ebé kria lei no.3/2009
defini lideransa komunitáriu sira nu’udar pessoal koletiva atu organiza
partisipasaun sidadaun hodi fó solusaun ba sira nia problema rasik no hala’o
planu programa ne’ebé deside hamutuk ho komunidade.
Dekretu lei ne’e mos hateten
katak lideransa lokal Chefe do Suku eleitu husi komunidade liu husi eleisaun
geral ho liverdade no demokrasia. Depois de hetan direitu hanesan Chefe do Suku
ka lideransa lokal, liu husi eleisaun geral no sei lidera komunidade iha Suku
laran ho durasaun tempu tinan 6 (ne’en).
Iha formatu ba
organizasun Governasaun Suku Pairara, haktuir iha Konstituisaun ou Dekretu Lei
nu. 5/2004 artigu 5 konaba regulamentu servisu ba organizasaun Governasaun Suku
ho ninia estrutura mak hanesan:
Konsellu do
Suku
|
Chefe
do Suku
Acacio da Cruz
|
ESTRUTURA SUKU PAIRARA
PAAS
Rostina
Mendes
|
Chefe Joventude F+M
1. Sejantina H.
Pinto
2.
Osvaldo
Dos Santos
|
Rep. Feto Rua
Domingas Pinto
|
Lia Nain
Baltazar
Oliveira Sampaio
|
C.A Ira-Tchau
Valentim
M Vieira
|
C.A Levono
Leodato Correia
|
C.A Caporu
Ramiro
da Gama
|
C.A Puno
Antonio
da Silva
|
Fontes:
Suku Pairara, 20/04/2014
Konsellu
suku maka nu’udar orgaun
kolektivu no konsultivu husi Suku, ne’ebé ho intensaun atu ajuda no fó konsellu
ba Chefe do Suku atu bele hala’o diak ninia funsaun, ninia servisu ba interese
komunidade lokal sem limitasaun ba interese nasional. Konsellu do Suku kompostu
husi Chefe do Suku, Chefe Aldeia iha aldeia ida-idak ne’ebé mak kompostu iha
Suku ho ninia membru hanesan Representante feto rua, Juventude nain rua,tuir
kada sexo, Ansiaun ka Ansia nain ida no Lia Nain ida.
1.
Papél Lideransa Lokal ba iha Dezenvolvimentu Suku
Bazeia ba dekreitu
Lei no. 3/2009 katak lideransa
lokal maka sai hanesan fatór determinante iha susesu dezenvolvimentu Suku,
relasiona ho dekreitu lei ne’e, papél lideransa lokal importante tebes atu
organiza no mobiliza komunidade no halo planu programa ba dezenvolvimentu Suku
liu husi hasa’e kapasidade no kualidade rukursus humanus komunidade iha Suku
laran.
Inisiativa
ne’ebé diak husi lideransa lokal ho
vizaun ne’ebé diak ba dezenvolvimentu Suku hodi
hasa’e kualidade no kapasidade rekursus humanus komunidade iha Suku laran
presiza servisu hamutuk ho Governo no ONG sira hodi fo
kapasitasaun liu husi treinamentu no formasaun edukasaun iha Suku laran.
Relasiona ho kestaun refere, tuir mai bazeia
rezultadu intervista ne’ebé realiza konaba papél lideransa lokal ba iha dezenvolvimentu
Suku, tuir Acacio Da Cruz (Chefe do Suku) infórma katak:
“Nudar lider
Komunitáriu nia papél mak organiza komunidade hodi halo aktividade físiku no
nonfísiku bazeia ba orientasaun no regras ne’ebé iha liu husi desizaun Konsellu
Suku ne’ebé deside hamutuk ho komunidade hodi halo planu programa ba
dezenvolvimentu iha Suku Pairara, nune’e mos hato’o programa no proposta ba
governo konaba problema ne’ebé povu infrenta, no sevisu hamutuk ho ONG sira liu
husi treinamentu hodi hasa’e
kapasidade no kualidade rekursus humanus iha Suku laran hodi fó
apoio ba programa dezenvolvimentu Suku”[26][26].
Assuntu hanesan hato’o husi Valentim M. Vieira (Chefe Aldeia) iha
intervista hateten katak:
“Ami
hanesan lideransa lokal iha baze sempre hala’o ami nia papél bazeia ba
regulamentu no desizaun ne’ebé ami deside hamutuk ho komunidade, koalia kona ba
dezenvolvimentu Suku no moris diak komunidade nian, ami hanesan lideransa lokal
sempre halo observasaun ba nessesidade ne’ebé komunidade sira infrenta no esfórsu
a’an nafatin hodi resolve problema komunidade nian”[27][27].
Nune’e mos ho kestaun hanesan refórsa husi Ramiro da Gama (Chefe
Aldeia) katak:
“Ami
iha papél ne’ebé importante atu dezenvolve rasik ami nia Suku rasik, iha setor
dezenvolvimentu fisiku ami hanesan komponente governo ne’ebé kiik liu, maibe
ami iha espritu nafatin hodi organiza komunidade sira hala’o aktividade ne’ebé
ami deside hamutuk ho komunidade”[28][28].
Relasiona
ho assuntu iha leten ne’ebé hato’o husi informador sira nia hanoin, nu’udar
peskizador iha área refere fó análiza katak lideransa lokal iha Suku Pairara
iha interese bo’ot ba dezenvolvimentu Suku, iha mos ezizensia no nessesidade
komunidade sai hanesan preokupasaun bo’ot ba lideransa lokal iha Suku laran
durante exerce sira nia funsaun hanesan lider lokal, hanesan lideransa lokal ho
espiritu ne’ebé diak atu hala’o aktividade loron-loron, bele konsidera sira iha
lezitimidade durante ukun iha Suku laran.
Lideransa komunitáriu ho nia
estrutura tomak sira iha duni papél importante ida hodi organiza no mobiliza
komunidades atu hadi’a energia ne’ebé positivu husi komunidade
nian iha Suku Pairara, sei persiza mos komitmentu no kompriensaun ne’ebé a’as
atu halo komunidade ohin loron nian ne’ebé la hetan afeta hodi sai matadalan ba
dezenvolvimentu aban bainrua nian
presiza iha planu estrategia ne’ebé klaru husi ema lideransa ne’ebé iha kbi’it
maka’as atu lidera hodi halo planu ba dezenvolvimentu Suku.
2.
Progresu no Sussesu husi Implementasaun Programa Dezenvolvimentu.
Dezenvolvimentu hanesan prosesu
mudansa ne’ebé signifikadu atu kompleta nessesidade no aspirasaun komunidade
ne’ebé seidauk iha ba iha. Implementasaun programa dezenvolvimentu lokal hanesan
prosesu mudansa sosial ne’ebé ho objetivu atu hasa’e kualidade liu-liu hadi’a
kondisaun moris komunidade nian iha área rurais, implementasaun programa
dezenvolvimentu fó benefisu diak no bele responde ka kompleta nessesidade
komunidade nian.
Eletrisidade mak
dalan ba krescimentu ekonómiku nasaun nian, nune’é elektrifikasaun rural sei
lori benefísiu barak ba ita nia povo. Governo garante katak populasaun tomak,
sei hetan asesu nebé diak ba elektrisidade, 24 horas por dia. Iha tinan 2012
governo fornese rede elétrika ba komunidade iha Suku Pairara ho 24 horas por
dia ate agora.
Nune’e mos Be’e Mos ne’ebé populasaun Suku Pairara utiliza maka Be’e
matan no sistema
pompa solar ne’ebé Embaixada
Japaun iha Timor Leste, fó orsamentu ho montante US$ 95,304 ba apoiu Organizasaun Naun
Governamentál (ONG) Masino
Foundation hodi insstala sistema pompa solar Be’e Mos hodi
fasilita nessesidade komunidade iha Suku Pairara.
Fatór edukasaun no
formasaun ho kualidade, presiza tebes hodi hadi'a oportunidades moris komunidade,
no atu permite labarik sira bele konkretiza sira nia potensial nomós ba
dezenvolvimentu sosial no ba krescimentu ekonómiku Timor-Leste nian. Haré husi nível
edukasaun iha Suku Pairara iha mudansa tamba maioria komunidade fó apoio ba nia
oan sira hodi kompete iha edukasaun.
Iha progresu seluk ne’ebé implementa ho susesu iha Suku Pairara mos
hanesan Sede ba Juventude, Kampu Voley ball no uma Vulneravel hamutuk 14 ba
faluk sira iha Suku laran. Kestaun refere
akresenta husi Crispin Maria Barros (Komunidade) katak: “Progresu no susesu husi dezenvolvimentu ne’ebé
implementa
ona iha Suku Pairara mak; Elektrisidade, Be’e mos, Aumenta sala Escola
Primária, Konstruksaun Eskola infantil, Sede
Juventude, Kampu volley ball no Uma vulneravel hamutuk 14 ba faluk sira”[29][29].
Assuntu hanesan hato’o husi Sejantina
Henriques Pinto (Juventude) Dezenvolvimentu
ne’ebé implementa ona iha ita nia Suku laran mak:
“Elektrisidade, Be’e
mos, Saneamentu,
Sede Juventude,
Aumenta sala Escola Primária, Kosntrusaun Eskola infantil, Sintina ba
komunidade, Sede juventude, Kampu volley ball, Uma vulneravel hamutuk 14 ba
faluk sira”[30][30].
Nune’e mos tuir
Rojerio Dos Santos (Professor) nia haré katak susesu husi implementasaun ba
programa dezenvolvimentu Suku Pairara mak:
“Elektrisidade, Be’e Mos (Air
Bersih) implementasaun husi Guvernu local ba NGO Masino Fundation (Lokal) no
suporta husi Komunidade Japaun liu Husi Embaxada Japaun iha Timor-Leste, iha
parte seluk mos lider lokal no komunidade kolabora hamutuk NGO local no
Internasional, hodi hari’i jardim Infantil ou taman Kanak-Kanak (TK) ba labarik tinan lima mai kraik hodi fo
formasaun formal”[31][31]
Hanoin hanesan refórsa mos husi Rostina Mendes (PAAS) ne’ebé infórma
katak:
“Implementasaun
programa dezenvolvimentu ne’ebé susesu
ona iha ita nia Suku laran mak Sede
Suku, Elektrisidade,
Be’e Mos, Konstrusaun Eskola Infantil, aumenta Sala Eskola
Primária, Sede
Juventude, Kampu Volley
Ball no
Uma Vulneravel hamutuk
14 ba faluk sira”[32][32].
Bazeia ba assuntu liu husi
intervista ba infórmador sira nia hanoin iha leten nu’udar peskizador análiza
katak susesu husi implementasaun programa dezenvolvimentu Suku iha duni
progresu bo’ot no bele nessesita nessesidade komunidade iha Suku Pairara, maibe
iha aspeitu balun ne’ebé komunidade Suku infrenta, tuir
observasaun ne’ebé peskizador hala’o iha Suku refere iha parte edukasaun ne’ebé
fo importansia ba estudante sira sei menus fasilidade ba iha prosesu
aprendizagem por ezemplo hanesan kadeira, meja, livru ne’ebé menus sai hanesan
difikuldade.
Nune’e mos komunidade Suku Pairara hamutuk uma
kain 10 ne’ebé evakua ba parte leste Suku Parlamentu tamba hetan dezastre rai
monu iha área refere, uma kain hamutuk 10 ne’e to’o agora seidauk assesu ba
elektrisidade no Be’e mos, komunidade refere presija atensaun husi Autoridade
Lokal no parte Governu atu foti mekanismu hodi rejolve sedu problema ne’ebé
komunidade sira infrenta tamba kestaun ne’e mos parte husi planu prioridade
Suku hodi dezenvolve seitor ida ne’e.
3. Papél
Lideransa
Lokal ba Planu Estrategia Dezenvolvimentu
Suku.
Dezenvolvimentu nu’udar asaun ida ne’ebé mak
programadu no planeiadu hodi responde ba nessesidades komunidade nian liu husi
implementasaun programa ne’ebé implementa iha nível Suku mak hanensan
infraestrutura báziku hodi komplementa nessesidade bázikus komunidade iha área
rurais liu husi lideransa Komunitáriu hamutuk ho juventude no komunidade
emgeral.
Prosesu ou mekanisme ne’ebé lideransa lokal iha
tuir kna’ar ne’ebé exerse atu
representa Suku nian no mo’os atu lidera reuniaun sira ho konsellu do Suku ho
didiak, independenti tuir nia funsaun servisu hodi deside planu estrategia ba
dezenvolvimentu Suku hamutuk ho membru Konsellu Suku no estrutura lider
Komunitáriu iha Suku laran.
Planu prioridade iha
dezenvolvimentu Suku Pairara iha parte físiku maka; Saúde, essensial ba kualidade moris
komunidade, tamba tuir Planu Estratégiku Sektor Saúde nian, ba 2011-2030, iha
médio ho longo prazo sei buka dezenvolve rekursus humanus ne’ebé presiza atu
nune’e Suku sira bele hetan médiku ida, enfermeiros rua, parteiras rua, tékniku
laboratório ida ho tékniku Farmásia ida.
Edukasaun sai hanesan fatór
ne’ebé importante ba dezenvolvimentu nasional tantu mos iha dezenvolvimentu
lokal iha mundu globalizasaun ida ne’e, haré husi nível
edukasaun iha Suku Pairara iha mudansa tamba maioria komunidade fó apoio ba nia
oan sira hodi kompete iha edukasaun, maibe tuir observasaun ne’ebé peskizador
hala’o iha Suku refere iha parte edukasaun menus fasilidade ba iha prosesu
aprendizagem por ezemplo hanesan kadeira, meja, livru ne’ebé menus sai hanesan
difikuldade.
Kondisaun
estrada a’at ne’ebé liga husi Suku Maina I ba Suku Pairara liu-liu iha Aldeia
Caporu, Ira-Tchau no Levono, ho kondisaun Estrada ladiak sai hanesan
preokupasaun komunidade iha Suku laran.
Komunidade
maioria hetan assesu ba Be’e mos iha Suku laran, maibe uma kain 10 ne’ebé evakua ba parte Leste Suku
Parlamentu ne’ebé hetan dezastre rai monu iha área refere, uma kain hamutuk 10
to’o agora seidauk assesu ba elektrisidade no Be’e mos no ida ne’e hanesan
kestaun ne’ebé sai planu prioridade hodi dezenvolve seitor ida ne’e. Assuntu
iha leten Acacio Da Cruz (Chefe do Suku) infórma katak:
“Nu’udar
lider lokal iha obrigatório tenki halo aprosimasaun ho governo, parseiro no
intituisaun hotu-hotu, liu-liu governo lokal administrasaun sub-distritu hodi
halo kondenasaun no halo planu ba dezenvolvimentu Suku. Planu ne’ebé ami halo
hanesan ezijensia husi komunidade hodi dezenvolve Suku Pairara, iha parte
físiku nian maka Súde, Edukasaun, Be’e mos, Estrada no Elektrisidade no
Infrastrutura seluk”[33][33].
Assuntu hanesan tuir Leodato Correia (Chefe Aldeia) infórma katak:
“Nu’udar
lideransa lokal iha Suku Pairara ami iha Vizaun no planu ne’ebé planeia hamutuk
ba dezenvolvimentu iha Suku laran, liu-liu atu rezolve problema no aspirasaun
komunidade nian, planu prioridade ne’ebé lideransa lokal planu hamutuk ho
komunidade iha Suku mak Saúde, Edukasaun, Be’e mos, Estrada no Elektrisidade”[34][34].
Iha parte seluk nu’udar joven no jerasaun fóun ba futuru ne’ebé kestiona
liu ba implementasaun dezenvolvimentu Suku, Armenio Ze Choro (Juventude)
hateten
“Lideransa
lokal iha Suku Pairara iha planu programa implementasaun barak ne’ebé sira
defini no hato’o ba governo hodi dezenvolve moris komunidade, maibe sei iha
prosesu laran no seidauk iha implementa ba programa refere, nu’udar juventude iha Suku ida ne’e ami sempre
kolabora hamutuk ho lider lokal sira ho hanoin ida deit hodi dezenvolve ami nia
Suku[35][35].
Bazeia
ba rezulta intervista liga ba argumentu sira
ne’ebé iha leten mak hakerek nain análiza katak, lideransa lokal iha interese
bo’ot ba nia komunidade iha Suku laran hodi halo planu ba implementasaun hodi
dezenvolve sira nia Suku, dezenvolvimentu hanesan prosesu ida ne’ebé dinámiku
tuir mudansa globalizasaun ohin loron nian tamba ne’e objetivu husi
dezenvolvimentu mak responde nessesidade infraestrutura básiku komunidade iha
base.
Saude
hanesan planu prioridade Suku, maibe realidade ne’ebé hatudu jeralmente
kondisaun saúde populasaun Suku Pairara difisil liu wainhira atu asesu ba Saúde
públiku tamba iha Suku laran laiha klínika, tamba ne’e komunidade sira tenki
lao ho distânsia ne’ebé do’ok kuaze km 4 husi Suku laran ba sentru Saúde
Sub-distritu Lautém. Espera katak iha durante mandatu Lider lokal sira bele
aselera planu programa ne’e hodi nesesita nessesidade kounidade iha Suku
Pairara.
Dezenvolvimentu mak fó garante ba komunidade hodi
kompete no aplika nia kapasidade no habilidade ne’ebé mak sira iha, termu ida
ne’e dala barak juventude sira uja hodi responde ba iha situasaun mudansa mundu
ohin loron nian, no iha parte seluk involvimentu no Partisipasaun juventude iha
dezenvolvimentu Suku siginifikante tebes ba progresu Suku ne’e rasik.
4.
Funsaun no
Responsabilidade Lideransa Komunitáriu.
Atu hala’o servisu ho efektivo no efisênsia, funsaun
no responsabilidade
Papél Lideransa Lokal, tenki fó kontribusaun ideias ne’ebé profunda hodi
motivu prosesu sustentabilidade ba denvolvimentu iha nível Suku, assaun ne’ebé motiva
lideransa lokal maka oinsa lideransa tenki iha kriterias adekuadu para bele
motivu komunidade ba objetivu ne’ebé diak.
Kestaun
refere tuir informador Acacio Da Cruz (Chefe do Suku) infórma:
“Funsaun
lideransa komunitáriu maka dezenvolvimentu Suku, stabilidade, siguransa, paz
iha Suku laran no prevene konflitu liu husi violênsia doméstika, Kna’ar seluk
mak halo planeamentu, implementasaun programa no monitorizasaun ba programa
ne’ebé hala’o iha Suku laran”[36][36].
Assuntu hanesan hato’o mos husi informador Osvaldo dos Santos (Chefe
Juventude) katak:
“Ami
iha responsabilidade ne’ebé importante hodi halo planu ka programa ba
dezenvolvimentu iha
Suku laran, tamba ne’e ami sempre hamutuk ho
komunidade no
juventude hotu-hotu
hodi kria
stabilidade, unidade
no seguransa iha ami nia Suku laran, hodi
atinzi
progresso dezenvolvimentu iha ami nia Suku, liu husi programa Governu ka planu Guvernu iha Nasaun
demokrátika ida ne’e[37][37].
Kestaun hanesan hatutan husi João Lety da Asuncao (Funsionário Públiku) iha
intervista hateten: tuir Nia haré
“Funsaun no
responsabilidade lideransa Komunitáriu ba komunidade iha Suku Pairara, bele
dehan katak sira iha responsabilidade máximu tamba na realidade iha duni
progressu ba dezenvolvimentu Suku no iha duni implementasaun programa
dezenvolvimentu Suku[38][38].
Bazeia ba hanoin sira iha leten nu’udar peskizador
análiza katak, mudansa iha Suku laran sei lalao, karik sei laiha apoiu husi
entidades sira liu-liu lideransa Komunitáriu nomós komunidade emgeral. responsabilidade no Papél
Lideransa Lokal bazeia ba Dekretu Lei no. 3/2009 hodi koordena
implementasaun hodi foti desijaun husi Konsellu do Suku no halo koordenasaun ho
membrus Konsellu do Suku sira seluk, promove prosesu konsultasaun no diskusaun
ne’ebé kontinua nafatin iha komunidade hotu konaba planeamentu no ezekusaun ba
programa dezenvolvimentu Komunitáriu. Tamba ne’e responsabilidade Lideransa Komunitáriu tenki
iha hanoin ka argumentu ne’ebé krítiku no konstruktivu atu nune’e bele responde
nessesidade no aspirasaun komunidade hodi aselera ba prosesu dezenvolvimentu.
Atu
krontribui ba dezenvolvimentu Suku liu husi estabilidade, unidade no siguransa
ne’ebé máximu maka prosesu dezenvolvimentu sei fó benefisiu ba komunidade iha
Suku, hodi bele responde aspirasaun no nessesidade komunidade ho
responsabilidade máximu.
5.
Papél Lideransa Komunitáriu hodi Kontrola Komunidade.
Bazeia ba informasaun ne’ebé mak
peskizador hetan iha báse hatudu katak Papél
Lideransa Komunitáriu hodi kontrola komunidade hodi kontribui ba iha prosesu dezenvolvimentu Suku
hatudu impaktu positivu tebes, tamba Papél ne’ebé sira exerse durante mandatu
servisu, sempre iha kontrolamentu ba komunidade iha Suku nia laran, liu-liu
monitoriza implementasaun programa dezenvolvimentu Suku no bele responde
nessesidade no rozolve problema sosial ne’ebé komunidade sira infrenta. Husi
kestaun iha leten tuir infórmador Acacio Da Cruz (Chefe do Suku) hateten:
“Sempre
kontrola no halo monitorizasaun iha Suku laran liu-liu implemetasaun dezenvolvimentu
físiku iha Suku laran, problema sosial ne’ebé mosu iha komunidade nia le’et
hanesan konflitu ne’ebé mosu iha Suku laran nudar lider iha responsabilidade
hodi halo aprosimasaun no buka mekanisme hodi rezolve tuir kultura ne’ebé
eziste iha Suku laran”[39][39].
Hanoin hanesan realsa husi Elpidus Maia Mendes (Juventude) hateten
katak;
“Lideransa
Komunitáriu iha Suku sempre iha kontrolo ne’ebé diak ba iha prosesu
dezenvolvimentu Suku, aleinde fó apoio moral ba nia komunidade hodi hadook a’an
husi violênsia no fó edukasaun moral liu husi enkontru husi komunidade no
juventude tomak iha Suku laran”[40][40].
Hanoin refere hafórsa husi infórmador Leopoldo Gustavo (Juventude)
fo nia argumentu katak:
“Kontrolamento lideransa
komunitário ba nia komunidade no ba prosesu dezenvolvimentu Suku Pairara
sempre hala’o
nafatin,
maibe dala ruma mos falta
de konsiênsia husi Komunidade ne’ebé atu komprende lolos saida mak sira sei
halo iha Suku Pairara nia laran”[41][41].
Bazeia
ba rezultadu intervista iha leten, nu’udar peskizador halo análiza katak nu’udar komunidade hanesan ema humanu ka kualker
grupu sei la lao mesak hodi hala’o aktividade ne’ebé mak iha ligasaun ho
dezenvolvimentu Suku tamba planu no aktividade ruma atu lao diak presiza tebes
kontribuisaun husi entidades hotu liu-liu Lideransa Lokal no komunidade emgeral
ne’ebé mak pertense iha laran atu nune’e bele fó progressu no benefisiu ba
komunidade nomós ba nasaun demokrátiku ida ne’e.
6.
Dezenvolvimentu Infra-estrutura.
Atu dezenvolve ita nia Nasaun,
atu harí Ekonómia ne’ebé moderna no produtiva no atu kria empregu, presiza
konstrói infra-estruturas bázikas no produtivas. Haré ba ita nia nessesidades,
eskala (ka dimensaun) infra-estruturas nian no nia kustus sei bo’ot
teb-tebes, tamba ne’é maka, tenki planeia ho diak programa ida ne’é atu bele
implementa, ho hanoin no sukat ne’ebé realístiku.
Relasiona
ho kestaun iha leten kona ba dezenvolvimentu infra-estrutura iha Suku Pairara
laran, refere ba sektór privadu no públiku ne’ebé halo konstrusaun iha
komunidade. Infrastrutura ne’ebé kestiona ida ne’e inklui assesu kondisaun
ne’ebé la diak, hanesan: estrada, ponte, barreira, kanál, inundasaun,
elektrisidade no infrastrutura seluk tan.
Dezenvolvimentu
infra-estrutura ne’ebé komunidade kestiona liu maka kondisaun Estrada ne’ebé
liga husi Suku Maina I ba Suku Pairara ne’ebé a’at total desde independênsia
Timor-Leste to’o agora sai hanesan preokupasaun ba komunidade, ezijensia
komunidade atu rehabilita Estrada, tamba
Estrada mak sei sai hanesan ligasoens importantes ba transportes.
Kestaun
iha leten tuir Leopoldo
Gustavo (Juventude) infórma katak:
“Dezenvolvimentu
infra-estrutura iha Suku Pairara balun lao ho susesu no bele
fó benefisiu ba komunidade iha Suku laran, maibe infra-estrutura seluk ne’ebé
sai hanesan preokupasaun komunidade Suku mak Estrada ne’ebé liga husi
Suku Maina I ba Suku
Pairara a’at total”[42][42].
Assuntu hanesan hato’o mos husi infórmador Marito Teles (Komunidade) ne’ebé
infórma katak:
“Dezenvolvimentu
infra-estrutura iha Suku Pairara balun lao ho susesu, maibe infra-estrutura
balun ladun iha mudansa hanesan estrada ne’ebé seidauk hadia desde ukun a’an no
iha parte edukasaun hanesan eskola ne’ebé ho kondisaun ladiak no menus
fasilidade iha prosesu aprendizagem”[43][43].
Problemas infra-estrutura liu-liu Estrada ne’ebé a’at iha Suku Pairara,
tuir Osvaldo dos
Santos (Chefe Juventude) refórsa liu tan katak
“Infrastrutura iha ami nia Suku Pairara,
durante ukun rasik-an iha tinan barak ona iha Nasaun Timor-Leste ida ne’e,
dezenvolvimentu infra-estrutura liu-liu Estrada a’at total no ida ne’e sai
hanesan preokupasaun komunidade iha Suku Pairara”[44][44]
Bazeia
ba hanoin sira iha leten nu’udar peskizador fó rezumu katak maske
dezenvolvimentu infra-estrutura balun lao ona iha Suku Pairara no bele fó
benefisiu ba komunidade sira, maibe komunidade lamenta teb-tebes ho kondisaun
Estrada a’at ne’ebé liga husi Suku Maina I ba Suku Pairara liu-liu iha Aldeia
Caporu, Ira-Tchau no Levono, ho kondisaun Estrada ladiak sai hanesan
preokupasaun komunidade iha Suku laran.
Alende
iha parte edukasaun hanesan eskola ne’ebé ho kondisaun ladiak
no menus fasilidade iha prosesu aprendizagem hanesan kadeira, meja, livru no
seluk tan ne’ebé sai hanesan kestaun ba estudante sira atu assesu ba edukasaun.
7.
Responsabilidade Komunidade ba Planu Implementasaun
Programa Dezenvolvimentu.
Iha nasaun hanesan Timor-Leste komunidade nia
ezistensia no nia papél importante tebes ba iha prosesu dezenvolvimentu
nasional hanesan ita hotu hatene katak, durante luta ba independênsia
komunidade no juventude barak mak sakrifika nia an ba prosesu ukun-an ida ne’e
tamba ne’e nu’udar jerasaun foun nia
papél importante mak nu’udar ajenti kontrolu social nomós nu’udar transformador
ba iha sosiedade iha Suku nia laran.
Haré husi responsabilidade komunidade ba
implementasaun programa dezenvolvimentu Suku Pairara bele dehan iha kooperasaun
diak entre komunidade ho lideransa lokal no juventude tomak hodi aselera
programa ne’ebé sira planu hamutuk tantu mos planu governo nian. Husi
assuntu refere tuir João Lety da Asunção (Funsionáriu Públiku) informa katak:
“Wainhira
iha planu programa implementasaun ba dezenvolvimentu iha Suku Pairara lideransa
Komunitáriu ho komunidade no joventude sira sempre iha responsabilidade no
kooperasaun diak ba implementasaun programa iha Suku laran[45][45]
Assuntu
hanesan hatutan husi Osvaldo
dos Santos (Chefe Juventude) informa katak: “komunidade iha Suku
laran sempre iha responsabilidade no iha kooperasaun diak ho lideransa lokal no
hakarak kontribui ba
dezenvolvimentu Suku ne’ebé fo benefisiu ba komunidade”[46][46].
Hanoin
hanesan reforsa tan husi Alcino
Porto Ferreira (komunidade)
tuir nia haré katak :
“Komunidade iha
Suku Pairara iha duni responsabilidade
ba implementasaun programa dezenvolvimentu Suku, tamba durante programa saida deit mak iha Suku laran
komunidade sira sempre iha kooperasaun diak ho lideransa lokal sira hodi
aselera programa dezenvolvimentu iha Suku laran[47][47].
Bazeia
ba hanoin sira iha leten nudar peskizador bele halo análiza katak atu atinji
objetivu husi dezenvolvimentu no aselera implementasaun programa
dezenvolvimentu Suku, presiza iha resposabilidade, kontribusaun komunidade no
koolaborasaun diak ho entidades tomak liu-liu lideransa lokal hodi atinji
objetivu final husi dezenvolvimentu rasik.
8.
Regulamentu ne’ebé regula iha Suku Pairara.
Durante ne’e Suku Pairara
seidauk iha lei ruma ne’ebé Suku ne’e implementa, maibe sira tenta halo
sosializasaun iha Suku hodi implementa regulamentu tradisional ne’ebé eziste
hanesan tara-bandu.Tara-bandu nu’udar kustumariu tradisionál Timor-Leste
ne’ebé obrigatóriu atu fasilita pás no rekonsiliasaun liu husi podér
konkordansia komúm husi komunidade hanesan símbolu lulik ruma ne’ebé iha
espiritu supranaturál reprezenta ema, familia ka komunidade ida iha fatin ida
ka barak, reprezenta sasan natureza hodi bandu ba hahalok ka assaun ema,
familia ka grupu iha sosiedade refere ba violênsia konflitu (fíziku/nonfíziku).
Nune’e
mós tara-bandu bele fó kontrolu moris seres umana, balada no meiu ambiente (biodiversidade)
no mós sasan selu-seluk husi kriatura Maromak nian husi ameasa
estraga kauzadu sira tamba rezultadu husi hahalok umana ne’ebé la hatudu
responsável. Kestaun iha refere kona ba tara-bandu ne’ebé sai hanesan
regulamentu ka lei ne’ebé regula iha Suku Pairara tuir Acacio
Da Cruz (Chefe do Suku) hateten katak:
“Regulamentu
ne’ebé regula iha Suku laran liu husi cultura ne’ebé eziste iha Suku laran
hanesan Tara bandu, komunidade dala ruma lahalo tuir, tamba nessesidade privado
maka sei obriga, tuir lolos regulamentu ne’ebé
regula tenki respeita no halo tuir hodi evita situasaun kondisaun real
ne’ebé mosu”[48][48].
Asuntu hanesasn hato’o husi João
Lety da Assunção (funsionáriu Públiku) katak:
“Regulamentu ne’ebé lider Suku no komunidade regula
hamutuk hanesan tara bandu iha kategória tolu hanesan regulamentu relasaun
entre ema ho ema, regulamentu relasaun entre ema ho animál no regulamentu
relasaun entre ema ho meiu ambiente, maibe
realidade ne’ebé iha Komunidade dala ruma la kompri no sai hanesan buat ida ne’ebé
laiha fólin (valor)”[49][49]
Nune’e mos tuir Leopoldo
Gustavo (Juventude) reforsa liu tan katak:
“Regulamentu ne’ebé regula
iha Suku Pairara liu
husi tradisaun Suku nian hanesan tara bandu, ho objetivu atu evita problema
sosial ka konflitu ruma iha Suku, dala barak komunidade la halo tuir tamba konsiênsia husi Komunidade mak
sei mínimu hodi tuir regulamentu ne’ebé iha”[50][50].
Bezeia ba
rezultadu peskiza hatudu katak relasaun tara-bandu ne’ebé dezenvolve no kria
lei tradisionál iha realidade moris lor-loron. Husi lei ne’e mak bele kompleta
no kria ambiente ba sosiedade ida atu iha assesu diak ba justisa, depende
situasaun konflitu ne’ebé akontese Komunidade ne’e iha ona assesu ba justisa,
klaru problema ki’ik ka bo’ot iha possivel bele rezolve lalais lalevanta to’o
tribunál hosi minimiza risku konflitu. Tamba ne’e tara-bandu ne’e diak no bele
kria harmonizasaun sosiál, nune’e mós ho lei tradisionál hirak ne’e ema ka
familia atu halo tuir no mós bele fó oportunidade ba sidadaun ka sosiedade atu
iha konsiénsia a’as no haburas valores justisa tradisionál iha nasaun ida ne’e.
Husi
rejultado intervista nu’udar peskizador halo análiza katak komunidade presija
iha sosializasaun ka formasaun ba komunidade sira oinsa atu kompreende
kontekstu no definisaun kona ba tara-bandu ne’ebé sai hanesan regulamentu ka
lei Suku nian.
9.
Obstaklu
ba Dezenvolvimentu iha Suku Pairara.
Hanesan
ita hotu hatene katak dezenvolvimentu lokal liu-liu iha áreas rurais maka
infra-estruktura bázika hanesan estrada, be’e mos, ponte, bareira no seluk tan
hanesan seitores ne’ebé mak importante no prioritariu tebes ba moris komunidade
sira ne’ebé mak hela iha área rurais. Wainhira
kestaun sira ne’e mak seidauk rezolve, maka sai hanesan obstaklu bo’ot ba
dezenvolvimentu nasional no dezenvolvimentu lokal.
Rekursu
humanus hanesan fatór determinante iha prosesu implementasaun ba
dezenvolvimentu nasional tantu iha dezenvolvimentu Suku, husi fatór ida ne’e
hanesan obstaklu bo’ot ba iha Suku Pairara liu-liu menus kapasidade no
abilidade lideransa lokal no komunidade hodi prosesu planu stratégia
dezenvolvimentu iha Suku laran.
Kestaun
iha leten ne’e sai hanesan obstaklu ba dezenvolvimentu iha Suku Pairara. Tuir
Acacio Da Cruz (Chefe do Suku) hateten katak “faktor ne’ebé sai hanesan
obstaklu ba dezenvolvimetu iha Suku Pairara mak komunidade laiha interese no
laiha pasiênsia, Komunidade laiha responsavel, Atetude barukten no Moris
dependênsia”[51][51]
Husi
kestaun refere tuir informador Floriano Maia (Professor) akresenta katak:
“Faktor
ne’ebé sai hanesan obstaklu ba dezenvolvimetu iha Suku Pairara mak komunidade
laiha interese no laiha pasiênsia atu dezenvolve sira nia a’an, iha fatór seluk
mos sai hanesan dezafiu mak menus rekursus humanus komunidade Suku Pairara
liu-liu lider lokal sira oinsa atu jere dezenvolvimentu Suku”[52][52].
Hanoin hanesan tuir Marito Teles (Komunidade) infórma katak:
“Fatór
ne’ebé sai hanesan obstaklu ba dezenvolvimentu iha Suku Pairara mak hanesan
kolaborasaun servisu hamutuk komunidade ho lideransa Komunitáriu lamaximu,
konsiênsia komunidade atu involve-an iha dezenvolvimentu Suku ladun máximu no menus partisipasaun juventude ba
dezenvolvimentu Suku”[53][53].
Assuntu
hanesan hatutan husi Ervin Jonio Carvalho Sequeira (Juventude) infórma katak:
“Faktor ne’ebé
fó obstaklu ba dezenvolvimentu iha Suku Pairara maka; menus rekursus humanus
komunidade iha Suku Pairara, menus kapasidade husi lideransa lokal iha área
Administrasaun ba dezenvolvimentu Suku, no kooperasaun komunidade ho lideransa
lokal mínimu liu”[54][54].
Bazeia ba hanoin sira iha leten, hakerek na’in fó
rezumu dezenvolvimentu atu lao susesu iha Suku laran presiza kooperasaun ou
servisu hamutuk no involvimentu husi komunidade no Lideransa Komunitáriu ne’ebé
direta ka indireta, hanesan juventude nu’udar jerasaun foun importante tebes
hodi involve sira atu nune’e juventude bele sente katak dezenvolvimentu ne’e
na’in mak sira. Tamba ne’e presiza fó kapasitasaun no treinamentu ne’ebé mak
bele loke komunidade no juventude sira nia neon atu bele kompete iha dezenvolvimentu
iha nasaun foun ida ne’e.
Involvimentu
ka partisipasaun komunidade no juventude hodi koopera ho lideransa lokal iha
programa dezenvolvimentu Suku Pairara importante tebes tamba hanesan juventude
sira mak na’in ba iha prosesu dezenvolvimentu ne’ebé mak tama mai iha Suku,
maibé involvimentu no partisipasaun komunidade no juventude iha dezenvolvimentu
la máximu sei lalori benefisiu ba dezenvolvimentu Suku. Relasiona ho kestaun
ida ne’e bele dehan katak, nu’udar jerasaun foun importante tebes ba nasaun
joven ida ne’e, liu-liu husi Suku Pairara importante tebes juventude sira nia
komitmentu no organiza aktividade hodi partisipa no involve iha prosesu ne’ebé
nia relasaun ho dezenvolvimentu liu-liu ba dezenvolvimentu Suku.
KAPÍTULU V
KONSIDERASAUN FINAL
5.1
Konkluzaun
Antes atu konklui análiza konaba rezultadu peskiza ne’ebé formula ona, tuir
rezultadu peskiza no análiza dadus iha kapítulu sira dahuluk konaba Papél
Lideransa Lokal iha Dezenvolvimentu Komunitáriu iha Suku Pairara, ho ida ne’e mak
hakerek na’in halo konkluzaun hanesan tuir mai;
1.
Papél Lideransa Lokal ba Dezenvolvimentu Suku Pairara lao diak tebes maske
sei infrenta defikuldades hanesan menus kapasidade lideransa lokal iha área
Administrasaun ne’ebé dalaruma fó impaktu negativu ba dezenvolvimentu Suku
Pairara.
2.
Polítika Lideransa Lokal ba Dezenvolvimentu iha Suku Pairara fó progresu ba
komunidade emgeral tamba, komunidade sempre iha komitmentu ida ne’ebé diak hodi
koopera hamutuk Lideransa Komunitáriu iha Suku atu fó benefisiu ba moris diak.
3.
Fatór sosial-ekonómia hanesan fatór ida ne’ebé determinante no fó
kontribuisaun maka’as tebes ba iha prosesu dezenvolvimentu Suku, sosio-ekonómia
ne’e mós objetivu atu hadi’a moris ne’ebé sufisiente hodi sustenta ou suporta
ba seitor sira seluk hanesan edukasaun. Bele dehan katak iha problema sosial
barak mak mosu iha komunidade nia le’et tamba nessesidade komunidade ne’ebe la
atinji.
4.
Tenki hakbiit no motiva komunidade liu husi kria aktividade ne’ebé fó
espritu patriotismu no nasionalismu hodi ativu no partisipativu iha
dezenvolvimentu lokal iha Suku Pairara.
5.2 Rekomendasaun
Iha página ida ne’e, hakerek na’in sei rekomenda
ba iha Governu no Lideransa Komunitáriu Suku Pairara, relasiona ho papél
Lideransa Lokal iha Dezenvolvimentu Komunitáriu , mak hanesan tuir mai ne’e:
1. Ami
espera ba oin Lideransa Lokal Suku tenki servisu efisiênsia no efikasia iha
prosesu dezenvolvimentu Suku Pairara, tuir papél ne’ebé sira exerse.
2.
Lideransa lokal iha Suku Pairara Presiza tebes ajuda no hetan kapasitasaun
no treinamentu hodi aumenta juventude feto no mane nia kapasidade hodi hala’o
dezenvolvimentu Suku nian liu-liu iha área hasa’e rekursu humanu.
3. Komunidade
hein katak lideransa Komunitáriu sira tenki toma atensaun máximu konaba prosesu
dezenvolvimentu lokal iha Suku Pairara ne’ebé, liga ba fatór sosial, edukasaun
no ekonómia, tamba fatór tolu ne’e fó kontribuisaun maka’as mós ba iha prosesu
dezenvolvimentu Suku hodi atinji moris diak.
4. Espera
katak Governu lokal no Lideransa Komunitáriu bele hamósu planu no estrategia
ida diak ba komunidade hodi suporta no kontribui prosesu dezenvolvimentu iha
Suku Pairara.
5. Governu
no Lideransa Komunitáriu sira tenki kria mós treinamentu hodi hasa’e kuiñesimentu
no kapasidade komunidade iha área dezenvolvimentu iha Suku Pairara.
6.
Hametin polítika no fortifika liña kordenasaun no komunikasaun entre
lideransa governu lokal, lider Komunitáriu ho komunidade no juventude hodi
nune’e bele dezenvolve programa dezenvolvimentu lokal iha Suku Pairara.
BIBLIOGRAFIA
1.
Fontes Deputadu,
Inacio Moreira husi Bankada Oposisaun Fretilin (Timornewsline, 12 Outubru 2011)
2.
Dewi S. Baharata,
kamus umum Bahasa Indonesia, Jakarta 1983,hal.375
3.
Paul B. Harton dkk,
Sosiologi, jilit I, edisi ke VI, Erlanga, Jakarta Indonesia, 1991.hal,118
4.
Thibaut dan Kelly.
Perilaku Organisasi, sinar baru, Bandung, 1986, hal 131
5.
Henry Pratt
Fairchaild, 1960, hal, 174 dalam Kartini Kartono, pemimpin dan kepeminpinan,
Jakarta, Raja Grafindo Persada, 2006, hal, 38
6.
Winardi SE,
Kepemimpinan Dalam Managemen, Rineka Cipta, Jakarta Indonesia, 1990, Hal, 32.
7. Kepemimpinan-Fisipuh.Blogspot.Com/2009/03/Definisi-Pemimpin.
Html, diakses pada tanggal 20 Februari 2014.
8.
Materi Diskusi
Ilmiah IPDN pada Tanggal 11 Maret 2008, Oleh: Prof. Dr. H. I. Nyoman Sumaryadi,
Drs. M. Si, Guru Besar IPDN
9. Dekreitu Lei Ministerial
Administrasaun Estatál, no. 3/2009, Konaba Lideransa Komunitáriu
10. Dekreitu
Lei Ministerial Administrasaun Estatál, no. 3/2009, Artigo 2, Konaba Defenisaun
Lideransa Komunitáriu
11. Dekreitu
Lei Ministerial Administrasaun Estatál, no. 3/2009, Artigo 5, Konaba Konsellu
do Suku
12. Dekreitu Lei Ministerial
Administrasaun Estatál, no. 3/2009, Artigo 10, Konaba Área Aktividade.
13. Dekreitu
Lei Ministerial Administrasaun Estatál, no. 3/2009, Artigo 11 Konaba
Kompetênsia Chefe do Suku
14. Dekreitu
Lei Ministerial Administrasaun Estatál, no. 3/2009, Artigo 12, Konaba
Kompetênsia Konsellu do Suku
15. Dekreitu
Lei Ministerial Administrasaun Estatál, no. 3/2009, Artigo 13, Konaba
Funsionamentu Konsellu do Suku.
16. Dekreitu
Lei Ministerial Administrasaun Estatál, no. 3/2009, Artigo 14 Konaba
Kompetênsia Chefe Aldeia
17. P. Jansen, Tekni-Teknik
Pengembangan Masyarakat, PT, Grafindo Ekspres, Bandung 1995, hal, 79.
18. Agushoa Kasmat, Pembangunan Desa
dan Desa Terpadu, Rineka Cipta, Jakarta 1985, hal 24
19. T.R.Batten, Comonities and Their
development dalam A Suryadi, Radja Grafindo, Bandung1989,hal104
20. P. Janssen, Teknik-Teknik
Pembanguna Masyarakat Desa, Institut Pembangunan Masyarakat, Malang, 1970,
hal234.
21. Koentjaraningrat (1997),“Sosiologi Pembangunan dan
Keterbelakangan Sosiologi”. Jakarta: Yayasan Ilmu-Ilmu Sosial
22. Rogers
1983 “Why the Concern with Ways of Life”, GDIP Project, Oslo: United Nation
University.
23. Inayatullah,
1967, “Introduction
to the Sociology of Development”. Cambridge: Macmillan.
24. R.Linton, ahli
antropologi.blogspot.com/2009/03/definisi-masyarakat.
html, diakses pada tanggal 20 Februari 2014.
25. http://ssbelajar.blogspot.com/2013/06/pengertian-masyarakat-menurut-para-ahli.
html, diakses
pada tanggal 20 Februari 2014
26. http://google, selo sumarjan.blogspot.com/2009/03/definisi-masyarakat.
html, diakses pada tanggal 20 Februari 2014
27. Igusti
Ngaruh Agun Metode penelitian sosial, PT, Gramedia Pustaka Utama Jakarta 1992,
hal 13
28. Fontes
foti tutan husi (Eki Purwanto)
Moleong, Lexy, J. 2000. Metode Penelitian Kualitatif, Bandung, Penerbit Remaja
Rosdakarya. Pag.06.
[1][1]
Fontes Deputadu, Inacio Moreira husi
bankada oposisaun Fretilin (Timornewsline, 12 Outubru 2011)
[2][2]
Dekreitu lei no.3/2009 Ministeriu Administrasaun Estatal.
[7][7]Henry Pratt Fairchaild,1960,hal,174
dalam kartini Kartono, pemimpin dan kepeminpinan, Jakarta, Raja Grafindo
Persada, 2006,hal,38
[9][9]http://kepemimpinan-fisipuh.blogspot.com/2009/03/definisi-pemimpin.html, diakses
pada tanggal 20 Februari 2014.
[10][10]Materi Diskusi Ilmiah IPDN pada
Tanggal 11 Maret 2008, Oleh : Prof.DR. H. I. NYOMAN SUMARYADI, Drs., M.Si, GURU
BESAR IPDN
[11][11]
Dekreitu lei ministerial administrasaun estatal, no. 3/2009,artigo 2, kona ba
defenisaun lideransa komunitaria
[12][12] Ordway Tead, Dasar-Dasar Administrasi, (Penerbit
Gajah Mada University Press), 2006, hal 12.
[16][16]T.R.Batten,Comonities and Their
development dalam A Suryadi, Radja Grafindo, Bandung1989,hal104
[17][17]P. Janssen, teknik-teknik pembanguna
masyarakat desa, Institut Pembangunan Masyarakat, Malang, 1970, hal234.
[18][18]Koentjaraningrat
(1997),“Sosiologi Pembangunan dan Keterbelakangan
Sosiologi”. Jakarta: Yayasan Ilmu-Ilmu Sosial
[19][19]Rogers
1983 “Why the Concern with Ways of Life”,
GDIP Project, Oslo: United Nation University.
[21][21]http://R.Linton, ahli antropologi.blogspot.com/2009/03/definisi-masyarakat.html,diakses
pada tanggal 20 Februari 2014.
[23][23]http://google, selo
sumarjan.blogspot.com/2009/03/definisi-masyarakat.html,diakses pada tanggal 20
Februari 2014.
[24][24] Igusti Ngaruh Agun Metode penelitian
sosial, PT, Gramedia Pustaka Utama Jakarta 1992, hal 13
[25][25]Fontes foti tutan husi (Eki Purwanto) Moleong, Lexy, J.
2000. Metode Penelitian Kualitatif, Bandung,
Penerbit Remaja Rosdakarya. Pag.06.
[31][31]
Rezultadu intervista Rojerio D C (prof.) (02.05.2014)
0 comments:
Post a Comment